Opettajien aika alkoi mennä muuhun kuin opettamiseen!?

Lasten henkiseen pahoinvointiin tartutaan yhä useammin kouluissa ammattilaisten keinoin.

– On alkanut tulla tilanteita, joissa joutuu miettimään, että mitä nyt tekisi. Nämä tilanteet liittyvät psyykkisiin oireiluihin, mutta sen tarkemmin en halua niistä kertoa, sanoo Joroisten yhtenäiskoulun erityisopettaja Mari Lahti.

Lahti ei ole ainoa opettaja, joka ei halua avata nykypäivän koulujen arkea julkisesti. Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) mukaan opettajat eivät uskalla kertoa koulujen ahdingosta. Taustalla on pelko siitä, että ongelmat yhdistetään heidän omiin oppilaisiinsa ja vanhemmat pahoittavat mielensä. Osa on huolissaan myös oman työpaikkansa puolesta.

Joroisissa ei jääty pyörittelemään peukaloita ongelman edessä vaan eteläsavolainen pikkukunta päätti ottaa härkää sarvista.

Joroisten yhtenäiskoulua käy päivittäin 450 oppilasta eskarilaisista lukioikäisiin. Koulukeskukseen palkattiin tänä syksynä oma psykologi sekä psykiatrinen sairaanhoitaja. Molempien varauskirjat ovat olleet koko syksyn täynnä.

– Minun luo tullaan joko opettajan tai vanhempien lähettämänä. Ja nyt yhä useampi nuori jo itsekin hakeutuu luokseni, jos on mieltä painavia asioita, psykiatrinen sairaanhoitaja Mari Karvonen sanoo.

Psykiatrisen sairaanhoitajan, eli koulutermein psyykkarin, tehtävä on olla tukihenkilönä nuorille. Mari Karvosen työhuone sijaitsee koulun käytävän varrella lähellä nuoria.

– Kanssani voi tulla juttelemaan, jos jokin asia vaivaa mieltä, on ahdistusta, masennusta tai mieli maassa. Työhöni kuuluu myös hoidon tarpeen arviointi, eli minulla on yhteys nuorisopsykiatrian lääkärille.

Joroisissa on tehty juuri niin, kuin moni nuorten henkiseen hyvinvointiin erikoistunut asiantuntija on viime aikoina julkisuudessa toivonut. Palvelut on tuotu koululle lähelle oppilaita. Varsinkin pienemmissä kunnissa tämä on harvinaista.

Joroisten sivistysjohtaja Jaakko Kuronen sanoo, ettei mallia ole erikseen haettu mistään, vaan kunnassa on itsenäisesti mietitty, mitä asialle voidaan tehdä.

– Meillä oli vaikeuksia saada tiettyjä erikoissairaanhoidon palveluita. Korjaavia palveluita jouduttiin käyttämään aika paljon, kun ei ollut niitä ennaltaehkäiseviä saatavilla. Nyt pyritään saamaan tuki ja apu nopeasti lapsille ja nuorille, jotta korjaavia toimia tarvittaisiin vähemmän.

Henkiseen hyvinvointiin keskittyvään moniammatilliseen työryhmään kuuluvat psyykkarin ja psykologin lisäksi kasvatusohjaaja sekä kuraattori. Sekä tietysti koko koulun henkilökunta, sillä opettajan työ ei ole enää pelkkää opettamista.

– Koulu on muuttunut paljon vuosien varrella. Nyt tukea tarvitaan myös muuhun kuin oppimiseen, ja kasvun tukeminen on yksi iso osa koulua, sanoo Joroisten sivistysjohtaja Jaakko Kuronen.

Ainutlaatuista työryhmän yhteistyössä on se, että kuraattori, psykologi, psyykkari, terveydenhoitaja ja kasvatusohjaaja edustavat hallinnollisesti sivistystoimea, sosiaalitoimea ja terveydenhuoltoa. Tämä ei kuitenkaan näy arjessa hallinnollisina seininä.

– Kaikki työskentelevät samaan tavoitteen eli lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin hyväksi. Missään tilanteessa ei törmätä aiemmin yleiseenkin lausahdukseen "tämä ei kuulu meille", Jaakko Kuronen sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tilastojen mukaan jopa joka neljäs lapsi ja nuori kärsii mielenterveysongelmista. Osalla oppilaista ongelmat ovat niin pahoja, ettei koulunkäynnistä tule mitään.

– Ongelmat ilmenevät luokassa esimerkiksi niin, ettei pystytä toimimaan ryhmässä. Oppilas voi tarvita omaa aikaa ja räätälöityjä koulupäiviä niin, että päivät ovat lyhennettyjä esimerkiksi. Koulujaksaminen siellä on taustalla näihin joustaviin ratkaisuihin, erityisopettaja Mari Lahti kertoo.

Neljä vuotta sitten uudistettu oppilashuoltolaki velvoittaa kouluja tarjoamaan psykologi-ja kuraattoripalveluja oppilaille. Palvelut ovat usein kuitenkin tarjolla muualla kuin koulujen tiloissa kuten esimerkiksi terveyskeskuksissa tai kunnanvirastoissa. Koulupsykologin vastaanotto voi myös olla vain kerran viikossa, sillä psykologeilla on usein monta koulua vastuullaan.

Joroisissa psykiatrinen sairaanhoitaja ja psykologi ovat osana koulun henkilökuntaan ja arkea päivittäin. Oppilaiden lisäksi koulun uusista työntekijöistä hyötyvät myös opettajat.

– Opettajien kanssa yhdessä mietitään ratkaisuja haasteellisiin tilanteisiin. Tai jos opettajalla on huoli jostakin oppilaasta, pohditaan porukalla mitä me voitaisiin tehdä, Mari Karvonen sanoo.

– Oppilaskirjo on laaja, ja oppimisvaikeuksien taustalla on usein monenlaisia asioita. Koen, että psyykkarin ja psykologin kanssa tehty yhteistyö tukee myös omaa työssä jaksamistani, erityisopettaja Mari Lahti kertoo.

THL:n lasten ja nuorten mielenterveydestä vastaava ylilääkäri Terhi Aalto-Setäläkertoo, että hoitamaton mielenterveysoireilu ja pahoinvointi tässä tärkeässä kehitysvaiheessa voivat vaikuttaa koko loppuelämän.

– Voi tulla alisuoriutumista opinnoissa, ammattiin hakeutumisessa, työelämään sijoittumisessa sekä ihmissuhteissa. Vaikutukset voivat kantaa pitkälle vielä seuraavaankin sukupolveen vaikuttamalla nuoren aikuisen pärjäämiseen myöhemmin vanhempana. 

Aalto-Setälä pitää tätä liian kovana hintana siitä, ettei apua ole saatavilla silloin kun nuori sitä kokee tarvitsevansa.

– Säästö tuossa vaiheessa tulee kalliiksi paitsi nuorelle itselleen myös laajemmin: mielenterveys- ja päihdehäiriöt ovat yleisimpiä työkyvyttömyyteen johtavia sairauksia nuorilla ja nuorilla aikuisilla.

Hän kiteyttää asian tarkastelemalla tutkimustietoa koulupoissaoloista.

– Runsaat poissaolot koulusta ovat yhteydessä poissaoloihin yhteiskunnasta, toisin sanoen yhteydessä myöhempään syrjäytymiseen, Terhi Aalto-Setälä sanoo.

Joroisissa on laskettu, että oman psykologin palkkaaminen koululle tulee 1,5 kertaa halvemmaksi, kuin mitä se ostopalveluna olisi.

– Jos mietitään kahden ihmisen henkilötyövuoden palkkoja suhteessa niihin mahdollisiin korjaaviin kustannuksiin, joita syntyy, jos tätä apua ei pystytä ennaltaehkäisevästi antamaan, niin varmasti säästön puolelle jäädään myös taloudellisesti nyt, sivistysjohtaja Jaakko Kuronen kertoo.

Henkilökohtaisen keskusteluavun lisäksi Joroisissa on perustettu ryhmiä, joissa ongelmia voidaan käsitellä joko toiminnan tai vertaistuen avulla. Eskarilaisten ja alakouluikäisten kärsivällisyyttä kasvatetaan psykologin ja erityisopettajan vetämässä malttiryhmässä.

Suunnitteilla on myös koulumotivaatiota lisäävä tsemppiryhmä. Lukiossa on alkamassa stressinhallintaryhmä sekä tytöille tarkoitettu arjenhallinta sekä naisena olemisen -ryhmä.

– Se on tosi hyvä asia. Tämä vahvistaa nuorten mahdollisuuksia saada paljon apua ja tukea, ja se lisää jaksamista, sanoo Joroisten lukion tokaluokkalainen Konsta Hannelin. 

THL:n lasten ja nuorten mielenterveydestä vastaava ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä näkee psyykkareiden tulon kouluihin hyvin tervetulleena uutena matalan kynnyksen lähipalveluna.

– Nuorten kohdalla korostuu se, että nimenomaan lähipalveluihin pitää päästä helposti, ilman monimutkaisia lähetekäytäntöjä. Nyt erikoissairaanhoito tukkeutuu, koska lähipalvelut nuorille eivät ole riittäviä. Jos perustasolla olisi riittävästi matalan kynnyksen tukea tarjolla sitä tarvitseville, paine erikoissairaanhoitoon vähenisi, ja vaativampaa hoitoa tarvitsevat nuoret pääsisivät hoitoon oikea-aikaisesti.

Joroisissa lasten ja nuorten hyvinvointi nähdään koko kuntaa koskettavana asiana.

– Jos kasvatustyötä ei syystä tai toisesta pystytä perheissä tekemään, eikä koulu ota siitä vastuuta, herää kysymys, kuka sitten ottaa? sivistysjohtaja Jaakko Kuronen heittää.

Se on tiedossa, että varhain tarjottu tuki auttaa paremmin kuin myöhemmin tarjottu apu eli varhainen apu on kustannusvaikuttavaa. Tiedetään myös , että varhainen hoito ehkäisee osaltaan vakavampien häiriömuotojen kehittymistä. Joroisissa on asetettu selkeä tavoite tuleville vuosille.

– Kun meiltä oppilas lopettaa peruskoulun, tai lukion, niin hän on hyvinvoiva nuori, joka on halukas oppimaan ja menemään seuraavaan vaiheeseen elämässään, Joroisten sivistysjohtaja Jaakko Kuronen sanoo.