TERVETULOA
Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattilan infosivuille!

Uutiset

11.9.2019YKSINÄISYYS on voimakkaasti eriarvoistava ja yhteiskunnallisesti kallis asia!Lue lisää »9.9.2019Lukutaidon merkitys kasvaa, mutta taso heikkenee!Lue lisää »7.9.2019Kaupunkien nopeusrajoitus tulisi laskea 30 kilometriin tunnissaLue lisää »5.9.2019Syksyn sato talteen Marttojen tyyliinLue lisää »21.8.2019Kassalla rupattelu lisää onnellisuutta siis EI itsepalvelukassoille!Lue lisää »19.8.2019Maaseudun taksikuski on vanhuksen mukana lääkärissä, kaupassa ja kahvipöydässäLue lisää »14.8.2019Pyöräily on erinomainen kestävyyskunnon kohottaja!Lue lisää »2.8.2019Kuinka moni on tajunnut jättää kissavideot katsomatta? Suomalaiset pahimpia videoiden kuluttajia!Lue lisää »1.8.2019Onnellisuus on ikioma voimavara!Lue lisää »18.7.2019Luonnosta voimaa ja herkkuja pöytään.Lue lisää »

Pikakysely

Mikä on mielestäsi paras vuodenaika?

Kuinka moni on tajunnut jättää kissavideot katsomatta? Suomalaiset pahimpia videoiden kuluttajia!

02.08.2019

Neljän päivän leffaputki voi vastata päästöiltään lentomatkaa Helsingistä Tukholmaan – "Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua".

Ilmastonmuutos on herättänyt monet tarkastelemaan elämäntapojaan. Moni on ehkä vähentänyt lihansyöntiään, alkanut käyttää enemmän joukkoliikennettä tai päättänyt jättää lennon ulkomaille tekemättä.

Tietoliikenne ja sitä ylläpitävät datakeskukset vaativat energiaa, jonka tuottaminen synnyttää päästöjä.

Tiesitkö, että jos katsot päivittäin tunnin ajan videoita joltain älylaitteelta, saatat tuottaa alle kolmessa kuukaudessa yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin jos lentäisit Helsingistä Tukholmaan?

Laskelma perustuu ClimateCare -yhtiön julkaisemaan arvioon(siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan videoita sisältävän nettisivun katselu tuottaa noin 0,2 grammaa hiilidioksidipäästöjä joka sekunti. Tämä tarkoittaa 720 grammaa tunnissa. Finnairin päästölaskurin(siirryt toiseen palveluun) mukaan suora lento Helsingistä Tukholmaan tuottaa hiilidioksidipäästöjä 61 kiloa per henkilö. Saman verran päästöjä syntyy siis jos katsoo älylaitteella videoita 85 tuntia, eli kolme ja puoli vuorokautta.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Suunnilleen samaan tuntimäärään pääsee katsomalla esimerkiksi kaikki Game of Thronesin jaksot HBO:sta ja kymmenisen elokuvaa päälle.

Vertailun vuoksi: lähes saman verran päästöjä aiheuttaa automatka Helsingistä Kuopioon, kun oletamme, että auto tuottaa hiilidioksidipäästöjä keskimäärin(siirryt toiseen palveluun) 157,6 grammaa kilometriltä.

Tekniikan tohtori, tutkija Kari Hiekkanen Aalto-yliopistosta pitää videoiden hiilidioksidipäästölaskelmaa hurjana, mutta uskottavana. Samansuuntaisia arvioita esiintyy muissakin lähteissä. Hiekkasen mukaan videoiden katselun hiilidioksidipäästöt ovat todennäköisesti jopa vielä paljon suuremmat, sillä videoiden resoluutiot kasvavat koko ajan, jolloin siirrettävää dataa on yhä enemmän.

Asia on ollut tietotekniikka-alalla tiedossa jo pitkään, mutta yleisesti siitä ei juuri puhuta. Ongelma on iso, mutta sen merkitystä ei ole vielä kunnolla tiedostettu, eivätkä alan toimijat ole itse sitä ensimmäisenä tuomassa esiin, Hiekkanen sanoo.

– Se on epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua. Digitalisaation on ajateltu vähentävän hiilidioksidipäästöjä, kuten se monella alueella tekeekin. Kääntöpuolena on se, että palveluita on niin helppo käyttää, että niitä kulutetaan koko ajan enemmän ja enemmän.

Suomalaiset pahimpia videoiden kuluttajia

Suomessa videoiden katselu on maailmanlaajuisestikin ihan omaa luokkaansa. Syy siihen ovat rajattomat mobiilidataliittymät.

Vuonna 2017(siirryt toiseen palveluun) datan käyttö mobiililaajakaistaliittymää kohti oli Suomessa OECD-maiden suurinta, 15,45 gigatavua kuukaudessa. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku oli 5,7 ja Saksassa 1,77.

Liikenne- ja viestintäviraston taulukosta näkee, miten matkapuhelinverkossa siirretyn datan määrä on Suomessa moninkertaistunut ihan muutamassa vuodessa.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Erityisesti nuoret käyttävät paljon dataa. He seuraavat tubettajia ja kuuntelevat musiikkia Spotifysta. Kommunikointi kavereiden kesken tapahtuu usein kuvaviestien ja videoiden välityksellä.

– Meillä on paljon ilmastotietoisia ja huolestuneita nuoria, jotka kysyvät yksityisautoilusta, kasvissyönnistä ja lentämisestä, mutta eivät koskaan omasta netin käytöstä, Hiekkanen toteaa.

Näkymätön ongelma, joka ei näy kuluttajan lompakossa

Asiaa havainnollisti hyvin käynti Helsingin Hietaniemessä. Arviolta joka toinen rannalla makoilija otti aurinkoa kännykkä kourassa. Moni kertoi katsovansa nimenomaan videoita.

Esimerkiksi Jenni Hänninen katsoi Netflixistä lempisarjaansa. Hän sanoi kuluttavansa videoita noin joka toinen päivä.

Natalia Helkovaara puolestaan kertoi katsovansa joka päivä ainakin ystäviensä Instagram-tarinat.

Molemmat ovat halunneet tietoisesti vähentää omaa hiilijalanjälkeään. Kummallakaan ei ole esimerkiksi ajokorttia. Hänninen kertoo kierrättävänsa ahkerasti vaatteita ja välttävänsä muovikasseja, Helkovaara syö pääasiassa kasvisruokaa.

Kummallekin videoiden katselun hiilidioksidipäästöt tulevat yllätyksenä. Erityisesti jutun alussa kerrottu laskelmaesimerkki kauhistuttaa.

– Aika järkyttävää. En ollut edes ajatellut asiaa noin, Hänninen sanoo.

– Aika hurjaa. En olisi ikinä osannut arvata, toteaa puolestaan Helkovaara.

Natalia Helkovaara
Natalia Helkovaara aikoo jatkossa pohtia omaa videoiden kuluttamistaan, sillä kaikkien videoiden katsominen ei ole välttämätöntä.Jaani Lampinen / Yle

Ongelma onkin tiedon puute. Moni on varmasti laskenut elämäntapojensa aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä erilaisilla laskureilla(siirryt toiseen palveluun), mutta niissä ei ole mitään mainintaa videoiden katselun hiilijalanjäljestä.

– Omaa kännykkää käyttäessään ei tule ajatelleeksi mitä siellä taustalla tapahtuu, kuinka paljon tarvitaan erilaista infrastruktuuria ja sähköä. Se on näkymätön ongelma. Ihmiset on totutettu käyttämään vapaata dataa. Se on halpaa, helppoa ja mukavaa ja se näkyy kaikkien muiden paitsi kuluttajan itsensä sähkölaskussa, Hiekkanen kuvailee.

Älypuhelinten hiilijalanjälki kolminkertaistunut

Tietotekniikka-ala kasvaa hurjaa, jopa 30 prosentin vuosivauhtia. Samaan aikaan lisääntyvät alan vuosittaiset hiilidioksidipäästöt, jotka ovat Kari Hiekkasen mukaan jo ylittäneet lentoliikenteen maailmanlaajuiset vuosittaiset päästöt.

Tällä hetkellä tietotekniikka-ala tuottaa eri arvioiden mukaan 3–4 prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä, kun lentoliikenteen päästöt ovat noin 2 prosenttia.

Älypuhelimet ovat iso osa ongelmaa. Hiekkasen mukaan niiden osuus koko alan hiilidioksidipäästöistä on tällä vuosikymmenellä kolminkertaistunut. Arvioiden mukaan älypuhelimet aiheuttavat tällä hetkellä yli kymmenesosan koko tietotekniikka-alan hiilijalanjäljestä.

Ja niihin liittyy toinenkin ongelma.

– Älypuhelinten elinkaaret ovat itseasiassa aika lyhyitä, ihmiset vaihtavat niitä 2–3 vuoden välein. Kun lasketaan elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen valmistuskustannukset ja elinkaaren aikainen sähkönkäyttö, se on vuositasolla noin 60 kg hiilidioksidiekvivalenttia.

Eli silläkin on siis suunnilleen sama ilmastovaikutus kuin edellä mainitulla Helsingin ja Tukholman välisellä lennolla per henkilö.

Kari Hiekkanen, tutkija, Aalto-yliopisto
Aalto-yliopiston tutkija Kari Hiekkanen pitää digikuluttamisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöja isona ongelmana ennen kaikkea siksi, että niistä ei puhuta.Jaani Lampinen / Yle

Riittääkö sähkö kaikkeen kasvuun?

Seuraavan kymmenen vuoden aikana tietotekniikka-alan arvellaan haukkaavan yhä suuremman osan maailmanlaajuisesta vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Ennusteet vaihtelevat 6 prosentista 14 prosenttiin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan johtava tutkija Timo Seppälä puhui uusimman digibarometrin julkistamistilaisuudessa arvioista, jotka yltävät jopa 21 prosenttiin(siirryt toiseen palveluun).

– Pahimmissa ennusteissa monen muun sektorin säästöt valuvat ICT-sektorin kasvuun, Hiekkanen sanoo.

"Perheissä tilanne on kohta se, että jokainen tuijottaa omalta päätelaitteeltaan omaa ohjelmaa omassa huoneessaan"

Kari Hiekkanen

Osa alan kokonaiskulutuksesta johtuu laitevalmistuksesta ja osa tietokoneiden, älypuhelimien ja muiden päätelaitteiden elinkaarensa aikana käyttämästä sähköstä. Isoimman osan lohkaisevat Hiekkasen mukaan tietoliikenne ja datakeskukset.

Kun klikkaat puhelimestasi videon päälle, selaat Facebookia, teet Google-haun(siirryt toiseen palveluun) tai lähetät sähköpostin, se aktivoi datakeskuksen jossain päin maailmaa. Datakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä ja energiaa kuluu myös jättimäisten konesalien jäähdyttämiseen.

Isot tietotekniikkayritykset ovat pyrkineet monin tavoin parantamaan energiatehokkuuttaan(siirryt toiseen palveluun) ja yhä useammat toimijat panostavat vihreään sähköön.

– Tietysti se, että ostetaan vihreää sähköä, lisää vihreän sähkön tuotantoa, mutta palveluita käytetään 24/7, oli sähköverkossa tarjolla vihreää sähköä tai ei. Kun yöllä katsotaan videoita, ei aurinkoenergiaa ole paljon saatavilla, Hiekkanen huomauttaa.

Facebookin tietokonepalvelinkeskus Luulajassa, Ruotsissa.
Facebookin palvelinkeskus Luulajassa, Ruotsissa. Susanne Lindholm / EPA

Ennusteiden mukaan erityisesti datakeskusten ja tietoliikenteen osuus alan energiankulutuksesta kasvaa tulevaisuudessa. Yksi iso syy siihen on Hiekkasen mukaan juuri videoiden ja musiikin kulutus, mikä on jo tällä hetkellä kaikkein suurin osa internetliikenteestä.

On ennustettu, että pian jopa 80‒90 prosenttia verkkodataliikenteestä liittyy videoiden suoratoistoon ja online-pelaamiseen. Kuvaavaa on, että esimerkiksi YouTubeen ladataan 500 tuntia videota joka minuutti.

– Yhä enemmän vapaa-ajasta käytetään katsomalla videoita ja kuuntelemalla musiikkia. Perheissä tilanne on kohta se, että jokainen tuijottaa omalta päätelaitteeltaan omaa ohjelmaa omassa huoneessaan, Hiekkanen sanoo.

Samaan aikaan energian tarve lisääntyy myös muilla tavoin. Esimerkiksi kovaa vauhtia yleistyvät sähköautot vaativat osansa sähköntuotannosta.

– Onko meillä kohta enää tarpeeksi sähköä tähän kaikkeen, kysyy kymmenisen vuotta digitalisaatiota ja siihen liittyviä ilmiöitä tutkinut ja seurannut Hiekkanen.

"Ongelmaan ei voida puuttua ennen yleistä tietoisuutta"

Sitrassakin ongelmaan on havahduttu. Syksyllä on käynnistymässä uusi kaksi ja puoli vuotta kestävä projekti, jonka yksi tarkoitus on selvittää tarkemmin tietoliikenteen ja digitalisaation päästöt, kertoo kestävän asumisen ja liikkumisen asiantuntija Lotta Toivonen.

– Haluamme lisätä ymmärrystä siitä, millaisia päästöjä digitaalisilla ratkaisuilla on ja missä vaiheessa ne syntyvät eli mitkä tulevat tietoliikenteestä, mitkä datakeskuksista ja mitkä loppukäyttäjien puolelta sekä miten uusiutuva energia pystyy todellisuudessa vastaamaan kasvavaan sähköntarpeeseen.

Toivonen ei halua ottaa kantaa yksittäisiin päästölaskelmiin, koska niihin vaikuttavat niin monet tekijät ja päästövaikutuksista on alan sisälläkin erilaisia tietoja.

Tärkeintä olisi Toivosen mukaan nyt lisätä eri toimijoiden yhteistyötä, jotta saadaan lisää avointa ja läpinäkyvää tietoa, jonka avulla pystytään myös puuttumaan mahdollisiin päästöihin.

Lotta Toivonen, Sitran asiantuntija.
Lotta Toivonen on mukana syksyllä alkavassa Sitran projektissa, jossa selvitetään muun muassa tietoliikenteen päästöjä.Jaani Lampinen / Yle

Samaa mieltä on myös Hiekkanen.

– Ongelmaan ei voida tarttua ennen kuin on yleistä tietoisuutta ja ymmärrys siitä, että kaikella kuluttamisella on energiajalanjälki ja hiilijalanjälki, myös digikuluttamisella, Hiekkanen sanoo.

Yhteiskunnallisen keskustelun lisäksi jokaisen pitäisi Hiekkasen mukaan miettiä omaa digikuluttamistaan. Mitkä videot on ihan välttämättä katsottava?

– Yksilöiden valinnoista tässä on kysymys. Maailmalla on 3,5–4 miljardia käyttäjää ja käyttäjämäärät ovat jatkuvasti kasvussa kehittyvissä maissa. Niistä valtavista käyttäjämassoista se kulutus tulee.

Lähde: YLE uutiset 26.6.2019

11.09.2019YKSINÄISYYS on voimakkaasti eriarvoistava ja yhteiskunnallisesti kallis asia!
09.09.2019Lukutaidon merkitys kasvaa, mutta taso heikkenee!
07.09.2019Kaupunkien nopeusrajoitus tulisi laskea 30 kilometriin tunnissa
05.09.2019Syksyn sato talteen Marttojen tyyliin
21.08.2019Kassalla rupattelu lisää onnellisuutta siis EI itsepalvelukassoille!
19.08.2019Maaseudun taksikuski on vanhuksen mukana lääkärissä, kaupassa ja kahvipöydässä
14.08.2019Pyöräily on erinomainen kestävyyskunnon kohottaja!
02.08.2019Kuinka moni on tajunnut jättää kissavideot katsomatta? Suomalaiset pahimpia videoiden kuluttajia!
01.08.2019Onnellisuus on ikioma voimavara!
18.07.2019Luonnosta voimaa ja herkkuja pöytään.

Siirry arkistoon »