TERVETULOA
Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattilan infosivuille!

Uutiset

11.9.2019YKSINÄISYYS on voimakkaasti eriarvoistava ja yhteiskunnallisesti kallis asia!Lue lisää »9.9.2019Lukutaidon merkitys kasvaa, mutta taso heikkenee!Lue lisää »7.9.2019Kaupunkien nopeusrajoitus tulisi laskea 30 kilometriin tunnissaLue lisää »5.9.2019Syksyn sato talteen Marttojen tyyliinLue lisää »21.8.2019Kassalla rupattelu lisää onnellisuutta siis EI itsepalvelukassoille!Lue lisää »19.8.2019Maaseudun taksikuski on vanhuksen mukana lääkärissä, kaupassa ja kahvipöydässäLue lisää »14.8.2019Pyöräily on erinomainen kestävyyskunnon kohottaja!Lue lisää »2.8.2019Kuinka moni on tajunnut jättää kissavideot katsomatta? Suomalaiset pahimpia videoiden kuluttajia!Lue lisää »1.8.2019Onnellisuus on ikioma voimavara!Lue lisää »18.7.2019Luonnosta voimaa ja herkkuja pöytään.Lue lisää »

Pikakysely

Mikä on mielestäsi paras vuodenaika?

Luonnosta voimaa ja herkkuja pöytään.

18.07.2019

Metsissämme kasvaa runsas marjasato!

marjaretki_tauko.jpg

Pohjoisen luonnon valoisa kesä kypsyttää vuosittain metsiin ja soille maukkaan marjasadon, jota jokaisen luonnossa liikkujan on mahdollista hyödyntää. Huononakin satovuonna luonnonmarjoja kypsyy n. 100 kg eli parikymmentä ämpärillistä jokaista suomalaista kohti. Suomessa kasvaa noin 50 erilaista luonnonvaraista marjaa, joista 37 on syötäviä. Ravintokäyttöön ja kerättäväksi soveltuvia on kaiken kaikkiaan parikymmentä. Tunnetuimmat ja kaupallisesti arvokkaimmat marjat ovat puolukka, mustikka, vadelma, lakka, karpalo, tyrni ja variksenmarja.

Vuotuinen metsämarjasato arvioidaan yli 500 milj. kiloksi ja esim. puolukan ja mustikan sadosta on arvioitu ottavan talteen vain 3-10 %. Luonnonmarjoja syödään keskimäärin kahdeksan kiloa henkeä kohden vuodessa. Marjojen osuutta ruokavaliossamme tulisi lisätä, sillä marjat sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita sekä polyfenoleja.

marjojen_sadot.gif

Lähteet: Turtiainen M., Salo K., Saatamoinen O. 2007. Mustikan ja puolukan marjasatojen valtakunnalliset ja alueelliset kokonaisestimaatit Suomen suometsissä. suoseura Tiedonantoja 58(3-4):87-98.
Salo K. 1994. marjat, sienet, yrttikasvit ja palleroporonjäkälä. Tapion Taskukirja 22. s. 298-308.

kauppaantulomarjat2017.gif

Marjojen kauppaantulomääriä tutkitaan MARSI-tutkimuksessa vuosittain. Kartoitus ei sisällä torikauppaa, eikä poimijoiden suoramyyntiä kuluttajille, ravintoloille ja ammattikeittiöille. Satoisimmat puolukka ja mustikka ovat myös talteenotetuimpia luonnonmarjoja. Muiden luonnonmarjojen kaupallinen merkitys on päämarjoihin verrattuna vähäinen. Pihlajanmarjaa
poimittiin vuonna 2017 myyntiin runsaat 38 tn ja karpalon myyntimäärä oli runsaat 11 tn.

poimintatulot_marjat2017.gif

 

 

11.09.2019YKSINÄISYYS on voimakkaasti eriarvoistava ja yhteiskunnallisesti kallis asia!
09.09.2019Lukutaidon merkitys kasvaa, mutta taso heikkenee!
07.09.2019Kaupunkien nopeusrajoitus tulisi laskea 30 kilometriin tunnissa
05.09.2019Syksyn sato talteen Marttojen tyyliin
21.08.2019Kassalla rupattelu lisää onnellisuutta siis EI itsepalvelukassoille!
19.08.2019Maaseudun taksikuski on vanhuksen mukana lääkärissä, kaupassa ja kahvipöydässä
14.08.2019Pyöräily on erinomainen kestävyyskunnon kohottaja!
02.08.2019Kuinka moni on tajunnut jättää kissavideot katsomatta? Suomalaiset pahimpia videoiden kuluttajia!
01.08.2019Onnellisuus on ikioma voimavara!
18.07.2019Luonnosta voimaa ja herkkuja pöytään.

Siirry arkistoon »