Sellutehtaiden savukaasuista voisi valmistaa polttoainetta koko Suomen autoille!

Vedestä ja ilmasta on mahdollista valmistaa bensaa ja dieseliä, joiden käyttö ei kiihdytä ilmastonmuutosta.

Prosessi toimii näin:

• Bensa ja diesel ovat hiilivetyjä. Tarvitaan siis hiiltä (C) ja vetyä (H2).
• Hiiltä saadaan ilmassa olevasta hiilidioksidista (CO2).
• Vetyä saa vedestä (H2O) pilkkomalla molekyylejä sähköllä.
• Hiili ja vety voidaan yhdistää kemiallisessa synteesissä.
• Lopputuotteena on esimerkiksi synteettistä metanolia, metaania ja dimetyylieetteriä, joita voidaan käyttää polttoaineina tai kemianteollisuuden raaka-aineina.

Keinotekoisesti valmistettuja polttoaineita on jo tuotettu pilottilaitoksissa eri puolilla maailmaa, myös Suomessa. 

YLE uutisoi Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston (LUT) tutkimusprojektista. 

Synteettisillä polttoaineilla voi olla tulevaisuudessa ratkaisevan tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.

– Oleellisin merkitys on siinä, että emme enää kaiva maasta fossiilisia polttoaineita, vaan kierrätämme hiilidioksidia, joka on jo ilmassa, sanoo LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen.

Kaikkia maailman polttomoottorilla toimivia henkilöautoja, rekkoja, laivoja ja lentokoneita sekä nykyistä polttoaineiden jakeluinfrastruktuuria ei tarvitsisi hylätä.

Hiilineutraalia korviketta ei kuitenkaan saa huoltoasemalta, koska sen tuottaminen on vielä nykyään kallista.

Diplomi-insinööreillä on kuitenkin ratkaisuehdotus. 

Hiilineutraaleja polttoaineita tarvitaan esimerkiksi lentoliikenteessä ja raskaissa työkoneissa, sanoo LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen.

Tehtaiden ylijäämäkaasut talteen

Laaksosen mukaan synteettisiä polttoaineita voitaisiin valmistaa kilpailukykyiseen hintaan jo nyt, jos hiilidioksidi ja vety napattaisiinkin talteen tehtaiden ylijäämäkaasuista.

– Meillä on paljon vedyn ja hiilidioksidin pistelähteitä, joista tuottaminen on ihan järkevää ja hinnoissakin voitaisiin tulla nykyisiin tasoihin, ilman veroja toki, hän sanoo.

Esimerkiksi sellun tuotannossa vapautuu valtava määrä hiilidioksidia, joka on peräisin puusta.

Hiilidioksidi voitaisiin napata talteen savupiipun päästä. Potentiaali on valtava.

– Jos ottaisimme sellutehdaiden kaiken hiilidioksidin talteen, niin määrällä voitaisiin toteuttaa koko Suomen kaikki liikennepolttoaineet hiilidioksidineutraalilla tavalla, Laaksonen sanoo.

Vetyä on saatavilla selvästi vähemmän. Joillakin kemiantehtailla syntyy kuitenkin ylijäämävetyä, jota tätä nykyä poltetaan vedeksi.

Vetyä voisi tuottaa myös elektrolyysillä, joka vaatii valtavasti halpaa sähköä.

Jos Suomen koko liikenne hoidettaisiin synteettisillä polttoaineilla, sähkön kulutus harppaisi kolminkertaiseksi nykyisestä.

Laaksosen mukaan ongelma on kuitenkin ratkeamassa uusiutuvan energian myötä: tuulivoima on jo halvinta uutta sähköntuotantoa Suomessakin.

Elektrolyysilaitteistot ovat vielä kalliita, sillä vedyn tuotantovolyymit ovat pieniä. Mikäli synteettisiä polttoaineita alettaisiin tuottaa teollisessa mittakaavassa, myös laitteistot halpenisivat.

Suomalaisyrityksille teknologiavientiä?

Synteettisten polttoaineiden valmistus ei ole enää tutkijoiden visionnin ja pienten pilottilaitosten varassa.

Esimerkiksi Islannissa on käynnistynyt synteettisen metanolin kaupallinen tuotanto. Myös suuret öljyjätit ovat heräämässä.

Strategiaansa uudistanut brittiläis-hollantilainen Shell kertoi keväällä tähtäävänsä maailman suurimmaksi uusiutuvan sähkön yhtiöksi ja alkavansa panostaa synteettisiin polttoaineisiin, perinteisen öljyn rinnalla.

Myös suomalainen teknologiayritys Wärtsilä näkee isoja bisnesmahdollisuuksia synteettisissä polttoaineissa.

Wärtsilä ja LUT ovat Yhdysvalloissa, Nebraskan osavaltiossa, mukana teollisen mittakaavan pilottilaitoksen esisuunnittelussa.

Liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Matti Rautkivi sanoo, että maataloustuotannostaan tunnetussa Nebraskassa saadaan hiilidioksidia etanolitehtaalta ja vetyä toisesta teollisesta prosessista.

– Pilotin ensisijaisena tavoitteena on katsoa konseptit läpi: mikä on kannattavaa ja mikä on järkevää. Tavoitteena on rakentaa teollisen mittakaavan pilottilaitos, jossa tehdään kymmeniä tonneja polttoaineita vuodessa, Rautkivi kertoo.

Mikäli kokemukset ovat hyvät, Wärtsilä selvittää tuotannon kasvattamista joko Nebraskassa tai muualla maailmassa.