Adventtiaika alkaa.

Adventti (lat. adventus Domini, ”Herran saapuminen/tuleminen”) tarkoittaa joulua edeltävää vajaan neljän viikon jaksoa kristillisessä kirkollisessa kalenterissa. Läntisten Kirkkojen kirkkovuosi on keskiajan lopulta lähtien alkanut ensimmäisestä adventtisunnuntaista, joka on aikaisintaan 27. marraskuuta ja viimeistään 3. joulukuuta. Adventtisunnuntait ovat neljä joulua edeltävää sunnuntaita. Jokaisena adventtisunnuntaina sytytetään adventtikynttilä.

Adventtia edeltää edellisen kirkkovuoden viimeinen sunnuntai eli tuomiosunnuntai.

Adventtiaika alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista ja päättyy jouluaattoon. Se on valmistautumista joulunajan kirkolliseen juhlakauteen, Vapahtajan tulemiseen. Adventtiajan jumalanpalvelusten teemat liittyvät Jeesuksen saapumiseen maan päälle. Adventtiaikaa kutsutaan myös pieneksi paastoksi tai adventtipaastoksi erotuksena pääsiäistä edeltävästä suuresta paastosta. Aikaisemmin adventtiaikana oli tapana harjoittaa katumusta ja paastota. Tästä muistona on juhlapöydän joulukala^[2]. Sekä adventtiaikana että pääsiäistä edeltävänä paastonaikana liturginen väri kirkoissa on pääsääntöisesti violetti, ensimmäisenä adventtisunnuntaina kuitenkin valkoinen. Vähitellen adventtiajasta on muodostunut iloisen jouluodotuksen ja yhdessäolon aikajakso, jolloin vietetään pikkujouluja.

Adventtiajan jälkeen tulee 12 päivän kestävä jouluaika, joka kestää joulupäivästä loppiaiseen. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa joulunajan katsotaan nykyään alkavan jouluaattona puolenpäivän aikaan. Mikäli jouluaatto sattuu sunnuntaiksi ja näin ollen samaksi päiväksi neljännen adventtisunnuntain kanssa, käytetään siis aamupäivällä violettia liturgista väriä, mutta iltapäivän ja illan tilaisuuksissa valkoista.