Koulutyö alkaa - mutta kuka kasvattaa ja miten?06.08.2018 Laaja-alainen osaaminen ja oppiaineet on tätä päivää. Tavoitteet on asetettu, mutta miten ne toteutuvat koulun arjessa kasvattamisen ja kasvun osalta?
Laaja - alainen osaaminen ja oppiaineet
Laaja-alainen osaaminen oppiaineiden tavoitteissaItsestä huolehtiminen ja arjen taidot - >auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille (liikunta) Ajattelu ja oppimaan oppiminen, Tieto-ja viestintäteknologinenosaaminen -> rohkaista oppilaita improvisoimaan sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisia sävellyksiä tai monitaiteellisia kokonaisuuksia eri keinoin ja myös tieto-ja viestintäteknologiaa käyttäen (musiikki) Ajattelu ja oppimaan oppiminen ja Monilukutaito -> ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla (fysiikka) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu -> Monilukutaito, Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, Työelämätaidot ja yrittäjyys -> ohjata oppilasta vahvistamaan tekstin tuottamisen prosesseja, tarjota oppilaalle tilaisuuksia tuottaa tekstiä yhdessä muiden kanssa sekä rohkaista oppilasta vahvistamaan taitoa antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä arvioida itseään tekstin tuottajana (suomen kieli ja kirjallisuus) Ajattelu ja oppimaan oppiminenMiksi?
Miten?
Mitä?
Mikä on muuttunut koulun arjessa ja kasvatustyössä?Itse näen, että eräs perheen arkeen ja vanhempien, kasvattajien hyvinvointiin vaikuttava tekijä on se, että työelämä on muuttunut radikaalisti. Yhä useampi vanhempi pinnistelee ylitöiden, pätkätöiden ja henkilökohtaisen tulosvastuun ja yhä heikentyvän työhyvinvoinnin paineiden alla. Toisaalta edelleen monen kasvattajan arkinen huolenaihe on se, että ei ole riittävästi työtä ja toimeentuloa: mistä saisi työpaikan tuotannolisten ja taloudellisten syiden vuoksi menetetyn työpaikan tilalle. Keskitymmekö nyttemin vain lisäämään aineellista hyvinvointia ja tämä arjen turbulenssi lisää henkistä pahoinvointia? Tieto- ja viestintäteknologian kehitys on niin ikään muuttanut ja muuttaa lasten, nuorten ja aikuisten arkea, opiskelua, työtä ja vapaa-aikaa. Tämä asettaa vaatimuksia uudenlaisten luku- ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle - mediakasvatukselle. Oleellisten asioiden löytäminen ja erottaminen informaatiotulvasta on sangen vaikeaa. Mediakasvatuksen tärkein oppi on nähdä kirjoitetun, julkaistun, esitetyn taakse - mikä kunkin viestin intressi ja perusteet ovat; mihin tekstillä, kuvalla, äänellä halutaan vaikuttaa ja miten ne vaikuttavat. Mediakasvatukselle pitäisi luoda vankka perusta jo varhain kotien ja päiväkotien piirissä. On tärkeää, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on kouluissa tasavertaiset mahdollisuudet mediakasvatukseen/monilukutaitoon. Koulutusjärjestelmämme tulisi huomioida erityisesti ne, joiden lukutaito on heikko tai välttävä. Heidän mahdollisuutensa pärjätä medioituvassa yhteiskunnassa saattaa vaarantua ellei heidän tarpeitaan oteta huomioon tieto- ja viestintätekniikan käytön opetuksessa ja arjen käytänteissä.
Mikä taas ei ole koulumaailmassa muuttunut?Se on keskustelu kasvatusvastuusta - hyvä näin. Vastuu lasten kasvattamisesta on ensisijaisesti vanhemmilla ja koulussa opettajilla - didaktiikan ja pedagogiikan asiantuntijoilla. Mutta lasten ja nuorten kasvattamisessa tarvitaan kaikentasoista yhteistyötä. Kouluissamme tulee olla opettajien lisäksi myös muita läsnäolevia aikuisia, jotka välittävät jokaisesta lapsesta ja nuoresta sekä työyhteisön jäsenestä. Moniammatillinen oppilashuoltotyö tuo koulun perustehtävän kehittämiseen moniammatillista asiantuntemusta: oppilashuoltopalveluja on vahvistettava nykytarpeita vastaaviksi, kouluterveydenhuoltoon on saatava lisää lääkäreitä ja terveydenhoitajia, koulukuraattoreiden sekä -psykologien määrää on lisättävä sekä perusopetuksessa että toisen asteen koulutuksessa. Erityisopetuksen ja oppilashuollon resursseja on suunnattava alueille, joissa tarve on suurin. Opinto-ohjauksella on niin ikään merkittävä rooli, kun tavoitteena on kouluttaa uusia ammattiosaajia yhteiskuntaamme. Jokaiselle nuorelle on taattava opiskelu- työ- tai harjoittelupaikka. Koulutiloissa on tarjottava opetuksen lisäksi vapaaehtoista, laadukasta vapaa-ajantoimintaa, jossa yhdistyvät lepo, virkistys ja erilaisissa harrastuksissa kehittyminen. Koti ja koulu ovat lapsen ja nuoren merkittävimmät elämänalueet, kasvuympäristöt ja niillä tulee olla luonteva yhteys toisiinsa.Jokaisella aikuisella, vanhemmalla, opettajalla on yhteisyyttä - ystävyyttä lisäävää osaamista, joka on hyödyksi kouluarjessa. Yhteinen tekeminen lisää kouluviihtyisyyttä ja on hyvän arjen tukipilari. Täydellistä vanhemmuutta ei ole olemassa, mutta on monenlaista hyvää vanhemmuutta ja hyvää tapaa kasvattaa lapsia ja nuoria yhdessä. Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila, Kasvatustieteen maisteri (KM), Master of Business Administration (MBA) |
