Opettajien aika alkoi mennä muuhun kuin opettamiseen!?

31.12.2018

Joroisten kunta palkkasi psykiatrisen sairaanhoitajan ja psykologin pysyvästi koululle.

Lasten henkiseen pahoinvointiin tartutaan yhä useammin kouluissa ammattilaisten keinoin.
Koululainen_tennarit_ver2.jpg
  • Joroinen palkkasi psykiatrisen sairaanhoitajan sekä psykologin koululle
  • Varhainen hoito ehkäisee mielenterveyshäiriöiden kehittymistä
  • Suomessa joka neljäs lapsi ja nuori kärsii mielenterveysongelmista
– On alkanut tulla tilanteita, joissa joutuu miettimään, että mitä nyt tekisi. Nämä tilanteet liittyvät psyykkisiin oireiluihin, mutta sen tarkemmin en halua niistä kertoa, sanoo Joroisten yhtenäiskoulun erityisopettaja Mari Lahti.
Lahti ei ole ainoa opettaja, joka ei halua avata nykypäivän koulujen arkea julkisesti. Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) mukaan opettajat eivät uskalla kertoa koulujen ahdingosta. Taustalla on pelko siitä, että ongelmat yhdistetään heidän omiin oppilaisiinsa ja vanhemmat pahoittavat mielensä. Osa on huolissaan myös oman työpaikkansa puolesta.
Joroisissa ei jääty pyörittelemään peukaloita ongelman edessä vaan eteläsavolainen pikkukunta päätti ottaa härkää sarvista.

Psyykkarin luo on helppo mennä

Joroisten yhtenäiskoulua käy päivittäin 450 oppilasta eskarilaisista lukioikäisiin. Koulukeskukseen palkattiin tänä syksynä oma psykologi sekä psykiatrinen sairaanhoitaja. Molempien varauskirjat ovat olleet koko syksyn täynnä.
– Minun luo tullaan joko opettajan tai vanhempien lähettämänä. Ja nyt yhä useampi nuori jo itsekin hakeutuu luokseni, jos on mieltä painavia asioita, psykiatrinen sairaanhoitaja Mari Karvonen sanoo.
Psykiatrisen sairaanhoitajan, eli koulutermein psyykkarin, tehtävä on olla tukihenkilönä nuorille. Mari Karvosen työhuone sijaitsee koulun käytävän varrella lähellä nuoria.
– Kanssani voi tulla juttelemaan, jos jokin asia vaivaa mieltä, on ahdistusta, masennusta tai mieli maassa. Työhöni kuuluu myös hoidon tarpeen arviointi, eli minulla on yhteys nuorisopsykiatrian lääkärille.
Joroisissa on tehty juuri niin, kuin moni nuorten henkiseen hyvinvointiin erikoistunut asiantuntija on viime aikoina julkisuudessa toivonut. Palvelut on tuotu koululle lähelle oppilaita. Varsinkin pienemmissä kunnissa tämä on harvinaista.
Joroisten sivistysjohtaja Jaakko Kuronen sanoo, ettei mallia ole erikseen haettu mistään, vaan kunnassa on itsenäisesti mietitty, mitä asialle voidaan tehdä.
– Meillä oli vaikeuksia saada tiettyjä erikoissairaanhoidon palveluita. Korjaavia palveluita jouduttiin käyttämään aika paljon, kun ei ollut niitä ennaltaehkäiseviä saatavilla. Nyt pyritään saamaan tuki ja apu nopeasti lapsille ja nuorille, jotta korjaavia toimia tarvittaisiin vähemmän.
Henkiseen hyvinvointiin keskittyvään moniammatilliseen työryhmään kuuluvat psyykkarin ja psykologin lisäksi kasvatusohjaaja sekä kuraattori. Sekä tietysti koko koulun henkilökunta, sillä opettajan työ ei ole enää pelkkää opettamista.
– Koulu on muuttunut paljon vuosien varrella. Nyt tukea tarvitaan myös muuhun kuin oppimiseen, ja kasvun tukeminen on yksi iso osa koulua, sanoo Joroisten sivistysjohtaja Jaakko Kuronen.
Ainutlaatuista työryhmän yhteistyössä on se, että kuraattori, psykologi, psyykkari, terveydenhoitaja ja kasvatusohjaaja edustavat hallinnollisesti sivistystoimea, sosiaalitoimea ja terveydenhuoltoa. Tämä ei kuitenkaan näy arjessa hallinnollisina seininä.
– Kaikki työskentelevät samaan tavoitteen eli lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin hyväksi. Missään tilanteessa ei törmätä aiemmin yleiseenkin lausahdukseen "tämä ei kuulu meille", Jaakko Kuronen sanoo.

Joka neljäs lapsi oireilee

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tilastojen mukaan jopa joka neljäs lapsi ja nuori kärsii mielenterveysongelmista. Osalla oppilaista ongelmat ovat niin pahoja, ettei koulunkäynnistä tule mitään.
– Ongelmat ilmenevät luokassa esimerkiksi niin, ettei pystytä toimimaan ryhmässä. Oppilas voi tarvita omaa aikaa ja räätälöityjä koulupäiviä niin, että päivät ovat lyhennettyjä esimerkiksi. Koulujaksaminen siellä on taustalla näihin joustaviin ratkaisuihin, erityisopettaja Mari Lahti kertoo.
Neljä vuotta sitten uudistettu oppilashuoltolaki velvoittaa kouluja tarjoamaan psykologi-ja kuraattoripalveluja oppilaille. Palvelut ovat usein kuitenkin tarjolla muualla kuin koulujen tiloissa kuten esimerkiksi terveyskeskuksissa tai kunnanvirastoissa. Koulupsykologin vastaanotto voi myös olla vain kerran viikossa, sillä psykologeilla on usein monta koulua vastuullaan.

THL: n suositus olisi 2–3 koulua ja 600–800 oppilasta yhtä koulupsykologia kohti.

Joroisissa psykiatrinen sairaanhoitaja ja psykologi ovat osana koulun henkilökuntaan ja arkea päivittäin. Oppilaiden lisäksi koulun uusista työntekijöistä hyötyvät myös opettajat.
– Opettajien kanssa yhdessä mietitään ratkaisuja haasteellisiin tilanteisiin. Tai jos opettajalla on huoli jostakin oppilaasta, pohditaan porukalla mitä me voitaisiin tehdä, Mari Karvonen sanoo.
Opettajille tällainen tuki on kullanarvoista.
– Oppilaskirjo on laaja, ja oppimisvaikeuksien taustalla on usein monenlaisia asioita. Koen, että psyykkarin ja psykologin kanssa tehty yhteistyö tukee myös omaa työssä jaksamistani, erityisopettaja Mari Lahti kertoo.

Runsaat poissaolot koulusta ovat yhteydessä syrjäytymiseen

THL:n lasten ja nuorten mielenterveydestä vastaava ylilääkäri Terhi Aalto-Setäläkertoo, että hoitamaton mielenterveysoireilu ja pahoinvointi tässä tärkeässä kehitysvaiheessa voivat vaikuttaa koko loppuelämän.
– Voi tulla alisuoriutumista opinnoissa, ammattiin hakeutumisessa, työelämään sijoittumisessa sekä ihmissuhteissa. Vaikutukset voivat kantaa pitkälle vielä seuraavaankin sukupolveen vaikuttamalla nuoren aikuisen pärjäämiseen myöhemmin vanhempana. 
Aalto-Setälä pitää tätä liian kovana hintana siitä, ettei apua ole saatavilla silloin kun nuori sitä kokee tarvitsevansa.
– Säästö tuossa vaiheessa tulee kalliiksi paitsi nuorelle itselleen myös laajemmin: mielenterveys- ja päihdehäiriöt ovat yleisimpiä työkyvyttömyyteen johtavia sairauksia nuorilla ja nuorilla aikuisilla.
Hän kiteyttää asian tarkastelemalla tutkimustietoa koulupoissaoloista.
– Runsaat poissaolot koulusta ovat yhteydessä poissaoloihin yhteiskunnasta, toisin sanoen yhteydessä myöhempään syrjäytymiseen, Terhi Aalto-Setälä sanoo.
Joroisissa on laskettu, että oman psykologin palkkaaminen koululle tulee 1,5 kertaa halvemmaksi, kuin mitä se ostopalveluna olisi.
– Jos mietitään kahden ihmisen henkilötyövuoden palkkoja suhteessa niihin mahdollisiin korjaaviin kustannuksiin, joita syntyy, jos tätä apua ei pystytä ennaltaehkäisevästi antamaan, niin varmasti säästön puolelle jäädään myös taloudellisesti nyt, sivistysjohtaja Jaakko Kuronen kertoo.

Vähemmän häpeää, enemmän apua

Henkilökohtaisen keskusteluavun lisäksi Joroisissa on perustettu ryhmiä, joissa ongelmia voidaan käsitellä joko toiminnan tai vertaistuen avulla. Eskarilaisten ja alakouluikäisten kärsivällisyyttä kasvatetaan psykologin ja erityisopettajan vetämässä malttiryhmässä.
Suunnitteilla on myös koulumotivaatiota lisäävä tsemppiryhmä. Lukiossa on alkamassa stressinhallintaryhmä sekä tytöille tarkoitettu arjenhallinta sekä naisena olemisen -ryhmä.
Oppilaiden keskuudessa koulun uudet työntekijät ja toimintatavat on otettu hyvin vastaan.
– Se on tosi hyvä asia. Tämä vahvistaa nuorten mahdollisuuksia saada paljon apua ja tukea, ja se lisää jaksamista, sanoo Joroisten lukion tokaluokkalainen Konsta Hannelin
Mielenterveysasiat eivät enää ole samanlainen tabu nuorten keskuudessa kuin joku vuosikymmen sitten. Tämä on yksi selitys sille, että nuorten mielenterveyspalveluiden käyttö on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti. Häpeä, joka on liittynyt mielenterveyden ongelmiin, on vähentynyt ja nuoret hakevat helpommin apua. Toisaalta mielialaoireita tunnistetaan helpommin ja lähettämisen kynnys on laskenut.
THL:n lasten ja nuorten mielenterveydestä vastaava ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä näkee psyykkareiden tulon kouluihin hyvin tervetulleena uutena matalan kynnyksen lähipalveluna.
– Nuorten kohdalla korostuu se, että nimenomaan lähipalveluihin pitää päästä helposti, ilman monimutkaisia lähetekäytäntöjä. Nyt erikoissairaanhoito tukkeutuu, koska lähipalvelut nuorille eivät ole riittäviä. Jos perustasolla olisi riittävästi matalan kynnyksen tukea tarjolla sitä tarvitseville, paine erikoissairaanhoitoon vähenisi, ja vaativampaa hoitoa tarvitsevat nuoret pääsisivät hoitoon oikea-aikaisesti.
Joroisissa lasten ja nuorten hyvinvointi nähdään koko kuntaa koskettavana asiana.
Jos kasvatustyötä ei syystä tai toisesta pystytä perheissä tekemään, eikä koulu ota siitä vastuuta, herää kysymys, kuka sitten ottaa? sivistysjohtaja Jaakko Kuronen heittää.
Se on tiedossa, että varhain tarjottu tuki auttaa paremmin kuin myöhemmin tarjottu apu eli varhainen apu on kustannusvaikuttavaa. Tiedetään myös , että varhainen hoito ehkäisee osaltaan vakavampien häiriömuotojen kehittymistä. Joroisissa on asetettu selkeä tavoite tuleville vuosille.
– Kun meiltä oppilas lopettaa peruskoulun, tai lukion, niin hän on hyvinvoiva nuori, joka on halukas oppimaan ja menemään seuraavaan vaiheeseen elämässään, Joroisten sivistysjohtaja Jaakko Kuronen sanoo.
Teksti: Tarja Nyyssönen/YLE
23.03.2024Rauhallista Pääsiäisaikaa kaikille!
11.03.2024Pääsiäinen 2024 - paaston jälkeen virvotaan varvotaan tuoreeks terveeks!
10.03.2024Onnellisuus on ikioma voimavara ja arjen resurssi!
07.03.2024Nimen muistaminen on toisen arvostamista!
01.03.2024YKSINÄISYYS on voimakkaasti eriarvoistava ja yhteiskunnallisesti kallis asia!
14.02.2024Iloista ystävänpäivää 💝
08.02.2024Talvipyöräily on myös sinun juttusi muutaman vinkin luettuasi ja eikun tuumasta toimeen.
07.02.2024Taidenäyttelyihin museokortilla - kaikkien aikojen kortilla!
06.02.2024Voiko presidentin valita arpomalla?
06.02.2024Laskiaisena lasketaan mäkeä ja juodaan kaakaota!
04.02.2024Pikkuorava tuo iloa arkeen samoin tintit
27.01.2024Tammikuussa bongataan lintulaudan ruokailijoita
25.01.2024Uneksitaan ja eletään arkea vahvasti!
22.01.2024Hymyillään Runebergin päivänä :)
20.01.2024Murtsikka on mukavaa ja tehokasta liikuntaa
20.01.2024Emme opiskele koulua vaan elämää varten "Non scholae, sed vitae discimus?
17.01.2024Nuoret kaipaavat eniten arkista yhdessäoloa vanhempiensa kanssa. Lue vinkit arkeen.
28.12.2023Lemmikit ja uusi vuosi!
21.12.2023Jouluisia tunnelmia
21.12.2023Ihana enkeliruno Elina Karjalaiselta
21.12.2023JOULULAHJAKSI aikaa ja ystävyyttä
20.12.2023Koskettava joululaulu 1939
03.12.2023Rauhaa, joulurauhaa - muista joulusi pyhittää!
08.10.2023Lukutaidon merkitys kasvaa, mutta taso heikkenee!
01.10.2023Syksyn valoa!
30.07.2023Viljat, marjat ja porkkanat talteen
20.07.2023Syksyn sato talteen Marttojen tyyliin
08.06.2023Kolme neljästä valmis siirtämään koululaisten kesälomia
25.05.2023Kesä tulee syreenit ja orvokit loistavat
10.05.2023Aurinkoista Äitienpäivää kaikille!
19.03.2023Kevät keikkuen tulevi ja niin tulee linnutkin
01.01.2023Hyvää uutta vuotta 2023!
31.12.2022Uusi vuosi on mahdollisuus!
01.12.2022Tulen ja valon joulu valtaa Kalevan kirkon 17.12. Tule mukaan!
30.11.2022Adventtiaika alkaa.
30.11.2022Joulun alusajan mietteitä.
17.11.2022Käytä äänioikeuttasi! Seurakuntiin valitaan uudet päättäjät sunnuntaina 20.11.
05.11.2022Vaikuta kirkon asioihin sekä kanssakulkijoiden arkeen omilla kulmilla!
06.10.2022Uskottu Toivottu Rakastettu olet Sinä!
21.09.2022Päivän sana kirkolla
14.09.2022Eiks kaikki osaakaan englantia - do speak english!
14.09.2022Syksyn kauneus ja haikeus
13.09.2022#OikeusTurvallisuuteen, #MunTurvallisuus, #SunTurvallisuus
20.06.2022Juhannus onkin Joulu vai onko - Kokkotuli häätää pahat henget ja miksipä ei sääsketkin!
05.05.2022Hyvää Äitienpäivää kaikille!
05.05.2022Kevään riemua ja kaihoa runomuodossa
03.05.2022Hurahda kevääseen.
10.03.2022Leivotaan Minna Canthin kakku
02.02.2022Hyvää Ystävänpäivää! Lähetä kortti ja yllätä Ystävä!
03.12.2021Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
19.11.2021Lapsen oikeuksien viikko 2021
27.08.2021Pyöräilyviikko
09.08.2021Syyskuu - vielä on kesää jäljellä - puutarhassakin
22.06.2021Juhannuksen aikaa ja taikaa!
12.05.2021Juhli kesän tuloa iloisella mielellä ja nosta malja!
11.05.2021Pyöräily on erinomainen kestävyyskunnon kohottaja!
09.05.2021Mukavaa mökkielämää luonnollisesti!
08.05.2021Hyvää Äitienpäivää kaikille!
24.04.2021Kesän edistyminen on mielenkiintoista!
05.03.2021Tampereen keskustorilla kahvitellaan kesällä kirkossa!
03.03.2021Ulkoilua ja lenkkeilyä rajoitettaneen Suomessakin.
14.02.2021Laskiainen tänä vuonna
26.01.2021Hyvää Ystävänpäivää kaikille!
25.01.2021Runebergin päivän leivokset siis ekat on jo syöty!
19.11.2020Lapsen oikeuksien viikko 2020
05.09.2020Pyöräilyviikon aikana 5.-13.9.2020 lähes joka päivä järjestetään jotain.
21.08.2020Kun some on täynnä tolloja, yksi piirros auttaa
06.07.2020Mitä tulee sateisen heinäkuun alun jälkeen?
30.06.2020Vinkkejä vapaa-ajan viettoon
28.05.2020Vältä korona ÄLÄ aivasta tai yski käsiin ja porukassa!
04.05.2020Kevään seuranta nyt ajankohtaista!
28.04.2020Iloista Vappua sinulle!
14.04.2020Kevään tuojat - muuttolinnut saapuvat!
28.02.2020Miksi Kalevalan päivää juhlitaan 28. helmikuuta?
25.02.2020Kassalla rupattelu lisää onnellisuutta siis EI itsepalvelukassoille!
17.02.2020Sellutehtaiden savukaasuista voisi valmistaa polttoainetta koko Suomen autoille!
16.12.2019Kansalaisaloite jätetty = Ilotulitukset ovat ammattilaisten hommia!
15.12.2019Jouluna herkutellaan monin eri tavoin eri maissa
10.12.2019Joulukortteja on kiva saada ja antaa!
01.12.2019Adventti aloittaa joulun odotuksen
02.11.2019Nyt viimeistään on aika sytyttää kynttilöitä
07.09.2019Kaupunkien nopeusrajoitus tulisi laskea 30 kilometriin tunnissa
19.08.2019Maaseudun taksikuski on vanhuksen mukana lääkärissä, kaupassa ja kahvipöydässä
02.08.2019Kuinka moni on tajunnut jättää kissavideot katsomatta? Suomalaiset pahimpia videoiden kuluttajia!
18.07.2019Luonnosta voimaa ja herkkuja pöytään.
09.07.2019Tango hurmaa, mutta onkos tanssi tehokasta kuntoliikuntaa vai vain joutavanpäiväistä hiihtelyä parketilla?
04.07.2019Muovi edustaa kerskakulttuuria, suomalaisfirmalta vaihtoehto muovihaarukoille!
10.06.2019Pönttöbongattuja ja pihassa oleilevia lintuja
07.06.2019Lintuja bongaamaan pöntöille pihassa ja muualla!
04.06.2019Kiva kun ruotsin kielen asema yo-kirjoituksissa palautettiin!
27.05.2019Koululaisten kesäloman ajankohtaa siirrettävä - takaisin kouluun ELOKUUN LOPUSSA!
06.05.2019Pyöräilyviikko 2019 poljetaan 4.-12. toukokuuta
29.04.2019Pyöräilykirkko 2019 siis pyöräretki Pirkkalan Vanhalle kirkolle
07.04.2019Avokadoruokien vesijalanjälki, oletko ajatellut asiaa?
01.04.2019Kevät = maaliskuussa maata näkyvissä - huhtikuussa humahtaa
03.03.2019Kalevalamitta on suomalaista räppiä!
27.02.2019Pirkan Hiihto 90 km talviloman huipennus
13.02.2019Miksi uni ei tule?
31.01.2019Osallistu Ulkona kuin LumiUkko kampanjaan!
27.01.2019LOISTAVA UUTINEN - suomalainen tuotekehitys on Kehitystä!

Näytä lisää »