Nuorissa siis on tulevaisuus ja toivo - mutta entä nuorten oma tulevaisuus ja toivo?10.03.2017 Nuorista puhuminen tapahtuu jostain ulkopuolelta ja jättää siten huomiotta nuorten itsensä tulokulman tulevaisuuteen. Tuore Nuorisobarometri teemana tulevaisuus (eli 1901 haastateltua nuorta) kertoo mm. seuraavaa
Suomen tulevaisuudennäkymiä selvitettiin pyytämällä arvioita erilaisten kehityskulkujen toteutumisen todennäköisyydestä ja toivottavuudesta. Erityisesti toivotaan turvallisuuden, yhdenvertaisuuden ja ympäristön tilan parantumista ja hyvinvointivaltion säilymistä, mutta luottamus näihin tulevaisuudennäkymiin on selvästi heikommalla tasolla. Sen sijaan suuri osa nuorista ei toivo teknologian roolin ihmisten elämässä vahvistuvan nykyisestä, vaikka he pitävätkin sitä hyvin todennäköisenä. On kiinnostavaa ja yllättävääkin, että nuoriso suhtautuu vastahankaisesti lähes vääjäämättömäksi kokemaansa teknologiseen kehitykseen, jonka haltuunotossa se itse on eturintamassa. Suhtautuminen maahanmuuttajiin on kokonaisuutena entistä myönteisempää, ja monikulttuurisuus näyttää yhä arkipäiväisemmältä. Entistä useammalla nuorella on maahanmuuttajataustaisia ystäviä, ja yhä harvempi pitää ystävän ihonväriä tai syntymistä Suomessa tärkeänä. Yksi tutkimuksen keskeisimpiä havaintoja on nuorten kyynisyyden ja epäluottamuksen nopea lisääntyminen. Nuorten luottamus niin Suomeen kuin toisiin ihmisiin on viime vuosina rapistunut vauhdilla. Erityisen jyrkkää pudotus on ollut pojilla. Nuorten luottamuksen rapautumisella niin kanssaihmisiin kuin Suomen ja maailman tulevaisuuteenkin voi olla kauaskan-toisia seurauksia hyvinvointiyhteiskunnan arvopohjalle ja tulevaisuudelle. Jos luottamus hyvän elämän saavuttamiseen hämärtyy, voi jopa yhteiskunnan legitimiteetti vaarantua. Omaan tulevaisuuteensa suhtautuu optimistisesti 83 prosenttia nuorista, mutta Suomen tulevaisuuden näkee valoisana vain 55 prosenttia ja maailman tulevaisuuden 25 prosenttia. Usko omaan tulevaisuuteen on vahvistumassa, mutta luottamus maailman tulevaisuuteen ja Suomen tulevaisuuteen asuinmaana on selvästi heikentynyt. Myös nuorten usko oman ikäluokkansa taloudellisen aseman parantumiseen on heikentynyt nopeasti. Suomessa on usean sukupolven ajan jatkunut kehitys, jossa kukin uusi sukupol vi on edellistä vauraampi, mutta vain noin joka kymmenes nuori uskoo sekä oman että seuraavan ikäluokan taloudellisen aseman kohenevan. Suuri osa nuorista suhtautuu epäilevästi jatkuvan talouskasvun ajatukseen. Ainoastaan 15 prosenttia nuorista on samaa mieltä siitä, että ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain jatkuvaan taloudelliseen kasvuun. Selvä enemmistö nuorista on vastaavasti sitä mieltä, että jatkuva kasvu on mahdotonta maapallon rajallisuuden vuoksi. Kaiken kaikkiaan nuoret ottavat ympäristökysymykset vakavasti. Vastaajista 85 prosenttia pitää ihmisen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen tosiasiana, ja yhtä suuri osuus nuorisosta on sitä mieltä, että tulevat sukupolvet joutuvat kärsimään, mikäli ympäristön tuhoaminen jatkuu. Nuoret eivät kuitenkaan näytä vajonneen toivottomuuteen, sillä noin puolet uskoo ympäristöongelmiin löytyvän maailmanlaajuisesti kestäviä ratkaisu ja, ja 41 prosenttia uskoo tieteen ja teknologian ratkaisevan ympäristöongelmat. Nuorisobarometri 2016 teemana on tulevaisuus. Lue lisää: Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 2341-5568 verkkojulkaisu nro 56 / 2017. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusverkosto.
|