TERVETULOA
Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattilan infosivuille!

Uutiset

11.9.2019YKSINÄISYYS on voimakkaasti eriarvoistava ja yhteiskunnallisesti kallis asia!Lue lisää »9.9.2019Lukutaidon merkitys kasvaa, mutta taso heikkenee!Lue lisää »7.9.2019Kaupunkien nopeusrajoitus tulisi laskea 30 kilometriin tunnissaLue lisää »5.9.2019Syksyn sato talteen Marttojen tyyliinLue lisää »21.8.2019Kassalla rupattelu lisää onnellisuutta siis EI itsepalvelukassoille!Lue lisää »19.8.2019Maaseudun taksikuski on vanhuksen mukana lääkärissä, kaupassa ja kahvipöydässäLue lisää »14.8.2019Pyöräily on erinomainen kestävyyskunnon kohottaja!Lue lisää »2.8.2019Kuinka moni on tajunnut jättää kissavideot katsomatta? Suomalaiset pahimpia videoiden kuluttajia!Lue lisää »1.8.2019Onnellisuus on ikioma voimavara!Lue lisää »18.7.2019Luonnosta voimaa ja herkkuja pöytään.Lue lisää »

Pikakysely

Mikä on mielestäsi paras vuodenaika?

Monilukutaito ja mediakasvatus AAPISESTA NETTIIN (puheenvuoro julk pvm 9/2005)

Lukutaito on näytellyt kautta aikain keskeistä roolia uuden tiedon ja toimintavalmiuksien hankkimisessa. Lukutaito lisää kansalaisten sosiaalista ja tietopääomaa, tasa-arvoa ja tasavertaisuutta ja vähentää syrjäytymistä. Monilukutaitoisella ihmisellä on kyky käyttää uutta mediaa tehokkaasti, kyky kerätä, jäsentää ja arvioida informaatiota ja muotoilla perusteltuja mielipiteitä, kyky olla vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä onnistuneesti eri kulttuurien kanssa sekä huomioida median sosiaaliset seuraukset eri näkökulmista.

Tieto- ja viestintäteknologian kehitys on muuttanut ja muuttaa lasten, nuorten ja aikuisten arkea, opiskelua, työtä ja vapaa-aikaa. Tämä asettaa vaatimuksia uudenlaisten luku- ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle.Vaikka lukutaito on modernissa suomalaisessa yhteiskunnassa itsestäänselvyys, matka PISA-huipputuloksiin on ollut pitkä ja työläs. Ensimmäinen suomenkielinen kirja julkaistiin vajaa viisisataa vuotta sitten. Lukutaidon laajenemisen myötä integroiduttiin yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi - sosiaalistuttiin yhteiskuntaan. Lukutaitoa opeteltiin aapiskirja välineenä: aapiskukko opetti, torui ja palkitsi, ja aapinen välitti yhteiskunnan yhteistä arvomaailmaa.

Mikä on tilanne nyt: onko aapiskukko kadonnut vai vaihtunut nettiselaimeen? PISA-lukutaitotutkimus hankkeessa lukutaito määritellään seuraavasti: Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi. Vielä 70-luvulle saakka lukeminen ymmärrettiin mekaanisena tapahtumana, jossa lukija oli lähinnä passiivinen vastaanottaja, lukemisprosessin tekninen suorittaja. Nyt ajatellaan, että lukutaito on laaja, monisäikeinen ja arvolatauksia sisältävä käsite. Ympäristöön ja arkitoimintoihin yhdistyvä lukeminen liittyy jokapäiväiseen arkielämään, liikkumiseen ja asiointiin. Sosiaalista ja yhteiskunnallista osallistumista tukeva lukeminen liittyy ihmissuhteiden ylläpitoon ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Ammatillinen lukeminen liittyy työtehtäviin, työnhankintaan ja työssä kehittymiseen. Opiskelulukeminen voi liittyä sekä kouluun, työhön että vapaa-aikaan.

Tutkimusten mukaan suomalaisilla on hyvä peruslukutaito, mutta laajempien teksti kokonaisuuksien hallinta on vaikeampaa. Vaikeuksia suomalaisille on vanhastaan tuottanut useamman tekstikohdan vertailu ja yhdistäminen, ymmärtäminen ja erittely. Tutkimukset paljastavat, että suomalaisilla olisi opittavaa omien johtopäätösten ja kannanottojen luomisessa, kysymysten ja vastaväitteiden esittämisessä, seuraamusten esittämisessä ja ongelmien asettamisessa.

Tämän päivän media ja sen seuraaminen vaatii laajaa, uudistettua lukutaitoa. Oleellisten asioiden löytäminen ja erottaminen informaatiotulvasta on sangen vaikeaa ilman monilukutaidon osaamista. Mediakasvatuksen tärkein oppi on nähdä kirjoitetun, julkaistun, esitetyn taakse - mikä kunkin viestin intressi ja perusteet ovat; mihin tekstillä, kuvalla, äänellä halutaan vaikuttaa ja miten ne vaikuttavat. Mediakasvatukselle pitäisi luoda vankka perusta jo varhain kotien ja päiväkotien piirissä.

On tärkeää, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on kouluissa tasavertaiset mahdollisuudet tieto- ja viestintätekniikan opiskeluun ja mediakasvatukseen. Koulutusjärjestelmämme tulisi huomioida erityisesti ne, joiden lukutaito on heikko tai välttävä. Heidän mahdollisuutensa pärjätä medioituvassa yhteiskunnassa saattaa vaarantua ellei heidän tarpeitaan oteta huomioon tieto- ja viestintätekniikan käytön opetuksessa ja arjen käytänteissä.

Kirjastot on nähtävä entistä laajemmin aktiivisena toimijana lasten, nuorten ja aikuisten medialukutaidon ja lukuvirittyneisyyden edistäjinä. Monilukutaidon (visuaalinen lukutaito, tietokonelukutaito, teknologialukutaito, verkkolukutaito, medialukutaito) opetus on rakennettava hyvässä yhteistyössä kirjastojen ja muiden informaatiolähteiden kanssa. Viestintä- ja mediataitojen eli nykyajan kansalaistaitojen opiskelussa voidaan ottaa avuksi lasten uteliaisuus ja luovuus, nuorten kouluopit ja rohkeus sekä aikuisten elämänkokemus.

Uuden lukutaidon opiskelu ja mediakasvatus ovat kasvatustyön nykytoimintaa, jossa koululaisten vanhemmilla on myös vahva rooli. Vanhemmat ovat osa kouluyhteisöä, joten on luontevaa, että he osallistuvat oppimisympäristön kehittämiseen. Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö tukee lapsen kasvua ja oppimista - vanhemmuus vaikuttaa!.

 

Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila, KM

Suomen vanhempainliitto, varapuheenjohtaja

European Parent's Association, johtokunta