JOKAINEN TERVETULLUT MUKAAN SEURAKUNNAN TOIMINTAAN JA ARKEEN = KOKO KANSAN KIRKKOON

Kirkon keskeinen tehtävä on hengellinen tehtävä. Siinä työssä jumalanpalvelusten, julistustyön ja kasvatustyön rinnalla merkittävä asema on myös kirkollisilla toimituksilla. Jokaisen tulee saada kokea, että kirkko on avoin osallistumisen ja vaikuttamisen paikka.

Seurakunnan diakoniatyö on hengellistä, henkistä ja aineellista apua. Tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltainen auttaminen, omatoimisuuden lisääminen sekä tukeminen omassa itsenäisessä elämässä. Seurakunnat toteuttavat kasvatus- ja opetustehtäväänsä mm. päiväkerhoissa, rippikoulussa, perheneuvonnassa.  

Seurakuntien tulee vahvistaa yhteyksiä erityisesti nuoriin aikuisiin ja yksinasuviin kuntalaisiin. Tampereen talouksista 47 % on yhden hengen talouksia.

Suomessa kristillisillä kirkoilla on vankka asema ihmisten arvojen ja asenteiden rakentajana. Kirkon tehtävänä on myös rakentaa ja tukea yhteisöllisyyttä; vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa. Kirkon on oltava entistäkin herkempi havaitsemaan yhteiskunnallisia epäkohtia ja toimimaan niiden poistamisen puolesta. Kirkon tulee ennakoida yhteiskuntamuutoksia avaamalla kriittistä keskustelua mm ihmisiä ahdistavista asioista.

Kirkkoon on aina haluttu tuoda sitä, mikä on koettu parhaaksi. Meille tavallisille kansalaisille kirkko on armon ja sovituksen sekä keskinäisen solidaarisuuden, suvaitsevuuden ja kunnioituksen edistäjä. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on kansankirkko kaikkien ihmisten auttamiseksi ja tukemiseksi niissä elämänpiireissä, joissa he luonnostaan ovat. Kirkon oma keskeinen arvo, jonka se tuo yhä kovenevan kilpailun maailmaan, on armo. Sen vastaanottamisesta nousee sekä toisten että myös itsensä armahtaminen.

Kirkko on merkittävä arvojen ylläpitäjä ja kasvattaja yhteiskunnassamme. Sen sanoma korostaa solidaarisuutta ihmisten välillä ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kanssa. Tämä näkyy mm. kirkon diakoniatyössä.

Kirkko korostaa lähimmäisvastuuta ja siihen perustuvia tekoja. Seurakunta on lähimmäisen-rakkauden yhteisö, jossa kunnioitetaan ihmisten erilaisia elämänratkaisuja ja erilaisuutta.

Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asemaa järjestettäessä on lähtökohtana positiivinen uskonnonvapaus. Se merkitsee oikeutta sekä harjoittaa että olla harjoittamatta uskontoa. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus saada korkeatasoista kouluopetusta.

Kouluissa uskonnonopetus on osa kasvatustehtävää. Sen tavoitteena on perehdyttää oppilaita omasta uskonnosta nousevaan kulttuuriperintöön ja näin vahvistaa heidän identiteettiään. Opetuksen tavoitteena on monipuolinen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

Oppilas tuntee oman uskonnollisen taustansa, osaa kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen maailmankatsomus sekä pystyy elämään ja toimimaan eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja eri vakaumuksen omaavien ihmisten kanssa.

Kirkon tulee edistää hyvän työn kriteereiden toteutumista työelämässä. Kohtuullisuus on palautettava työelämään ja työelämässä on kunnioitettava joustavasti ihmisten elämätilanteita, esimerkiksi työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Palkkatyön rinnalla myös muun yhteiskunnallisesti merkityksellisen työn on saatava sille kuuluva arvostus.

Seurakuntien on tuettava työyhteisöjä, työnsä menettäneiden tai työn menettämisen uhkan kokevien arkea. Seurakuntien henkilöstöllä tulee olla laaja näkemys yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista ja olla vankkaa työelämäosaamista.

Työpaikoilla seurakunta on aina läsnä jäsenissään – ei ainoastaan silloin kun pappi tai diakoni tulee vierailulle työpaikkaan.

Seurakuntien tulee huolehtia siitä, että vähävaraisuus ei ole este osallistua seurakuntien järjestämään toimintaan. Seurakuntien diakonia-, lapsi ja nuorisotyöhön on kohdennettava tarpeeksi resursseja, sillä seurakuntien käytännön apu auttaa monia heikoimmassa asemassa olevia avuntarvitsijoita.

Tampereen seurakuntien RuokaNysse on osa seurakuntien Ruokapankki toimintaa, ja se pyrkii vastaamaan ruoka-avun kysynnän kasvuun. RuokaNyssen käyttäjiä ovat pääsääntöisesti pienituloiset, kriisiavun tarpeessa olevat henkilöt ja perheet.