LASTEN JA NUORTEN RAVITSEMUS- JA KULUTTAJAKASVATUS ON VANHEMPIEN ASIA

Vanhempi - huomasitko viime viikolla paikallislehdissä pikku-uutisen, jossa kerrottiin Opetushallituksen ja Kansanterveyslaitoksen kouluille postitetusta 'paimenkirjeestä': virastot suosittelevat, että kouluissa ja oppilaitoksissa ei ainakaan kouluaikana myydä säännöllisesti makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja.

Tiesitkö sinä vanhempi, että voit osallistua koulujen ja oppilaitosten kasvatustyön suunnitteluun - par'aikaa linjataan arjen toimintaa ensi lukuvuotta silmällä pitäen. Nyt voit tukea koulun terveys- ja ravitsemuskasvatusta ottamalla kantaa mm. tuohon kirjeessä mainittuun makeis- ja virvoitusjuoma-automaatti asiaan. Asiasta on tosin keskusteltu jo joissakin kouluissa ja oppilaitoksissa sekä ryhdytty toimenpiteisiin: automaattien ja kioskien tuotetarjontaa on tarkistettu siten, että myytävät tuotteet ovat terveellisiä ja ravitsemussuositusten mukaisia tai joissakin kouluissa oppilaskuntien toimintapiiriin kuuluvista varainkeruukeinosta on luovuttu kokonaan. Mikä tilanne on sinun oppilaasi koulussa?

Viime vuonna esimerkiksi tamperelaisissa kouluissa tehtiin useita koululounaspalveluja koskevia kartoituksia ja kyselyjä. Selvitysten mukaan oppilaat ovat sangen tyytyväisiä lounastarjoiluun. Lounas on monipuolinen, maittava ja riittävä. Mutta useimmat lapset ja nuoret toivovat, että heidän arkisen lounaansa kruunaisi maittava jälkiruoka kuten meidän aikuistenkin. Ilmainen korkeatasoinen kouluruoka on myös europpalaisittain tarkasteltuna harvinaista herkkua, joten on itsestään selvyys, että oppilaat osallistuvat kouluruokailuun - vai onko. Syökö sinun lapsesi ja nuoresi koulussa säännöllisesti lounaan vai kipaiseeko hän läheiseen kioskiin tai kauppaan ostamaan naposteltavaa? Onko sinun koulussasi tarjolla jälkiruokia vai ostaako oppilas jälkiruokansa makeis- ja virvoitusjuoma-automaateista?

Vanhempi - sinulla on myös oiva tilaisuus tukea koulun kuluttajakasvatusta ja omalta osaltasi yhdessä opettajien kanssa kantaa vastuuta lapsen ja nuoren kulutusmarkkinatietoisuudesta. Opetushallituksen suosituskirjeessä korostetaan, että vanhemmilla on oikeus päättää, minkälaista markkinointia heidän alaikäisiin lapsiinsa saa kohdistaa. Jos makeis- ja virvoitusjuoma-automaatin kyljessä on virvoitusjuoma- tai makeismainos, kyse on markkinoinnista. Yksi kuluttajakasvatuksen tavoitteista on, että lapset ja nuoret tuntevat mainonnan tarkoitusperät ja pystyvät tulkitsemaan, analysoimaan sekä tarkastelemaan kriittisesti mainoskuvia ja muita kaupallisia sanomia.

Jatkuvasti kasvava osa markkinoitavista tuotteista saa maininnan "siihen ja siihen elämäntyyliin kuuluvat tuotteet". Niiden ajatellaan luovan ryhmään kuuluvuutta. Nuoret, jotka eivät kuulu haluamaansa ryhmään voivat kuvitella että ostamalla tiettyjä ja tietyn merkkisiä tuotteita heidät hyväksytään tiettyyn porukkaan. Mainostajat näkevät tulevaisuuden elämäntyyleissä keskeisenä piirteinä esimerkiksi itsekkyyden kasvun, mukavuudenhalun, ostamisen helpottumisen, merkkituotteet, ruokailutottumukset, sosiaalinen kanssakäymisen... Muuan muassa näitä piirteitä mainostajat haluavat korostaa.

Lapset ja nuoret elävät mediamyllerryksessä, jossa sanomilla on usein kaupallinen tarkoitus. Vanhempi - sinä osallistut joka päivä oppilaasi terveys- ja ravitsemuskasvatukseen ja kuluttajakasvatukseen, joten kunnioita jokaisen alaikäisen oikeutta tasapainoiseen, terveellisiä elämäntapoja tukevaan kasvuympäristöön.

Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila, KM

Sampolan koulun vanhempainyhdistys, johtokunta

Suomen vanhempainliitto, johtokunta

European Parent's Association, johtokunta