Onnellisuus on ikioma voimavara ja arjen resurssi!

Oma mielentilasi vaikuttaa erittäin paljon siihen, minkälaiseen seuraan päädyt.

On tunnettua, että sosiaaliset suhteet lisäävät onnellisuutta. Mutta suhteita on niin monenlaisia. Päteekö tämä tosiaan kaikkiin ihmissuhteisiin?

Tutkimukset osoittavat, että onnellisuuden ja sosiaalisten suhteiden välinen kytkös on monimutkaisempi kuin monesti kuvitellaan, kertoo The Atlantic.

Psykologit selvittivät, minkälaiseen seuraan hakeudumme, jos tunnemme olomme onnelliseksi tai onnettomaksi.

Ihmisten sosiaalisten suhteiden tarve näyttää noudattavan tiettyä kaavaa

Tutkimukseen osallistui 30 000 ihmistä (etupäässä Ranskasta) kuukauden ajan. He kirjasivat mobiilisovelluksen avulla päivän tuntemuksia ja sitä, kenen seurassa kyseisellä hetkellä olivat.

Tutkijat yhdistivät mielentilasta ja sosiaalisen seuran laadusta kertovat tiedot siihen, keiden puoleen kyseinen ihminen seuraavaksi kääntyi.

Ihmisen sosiaalisten tapaamisten ketju näyttäisi datan perusteella noudattavan tiettyä kaavaa:

Tietyt tunteet johdattavat sinut tietyntyyppisten ihmisten seuraan.
Nämä ihmiset puolestaan joko kohottavat tai laskevat mielialaasi.
Tämä johtaa siihen, että hakeudut seuraavaksi erityyppisten ihmisten seuraan.

Kenties itsestäänselvyys teorian tasolla, mutta käytännössä tulokset ovat yllättäviä.

Kun olemme onnellisia, emme hakeudu ystäviemme seuraan

Koehenkilöt, jotka olivat onnellisimpia, olivat myös arvattavasti sosiaalisimpia. Toisaalta onnellinen koehenkilö myös suuremmalla todennäköisyydellä nautti yksinäisyydestä.

Yllättävää oli, että jos koehenkilö oli lauantaiaamulla onnellinen, hän ei hakeutunutkaan seurallisena hyvien ystäviensä seuraan. Sen sijaan hän heittäytyi 20% todennäköisemmin tuntemattomien, kuten vaikkapa kahvilassa istuvan pöytätoverin seuraan. Pöytätoverin kanssa vietetty lauantai sai hänet kuitenkin jossain vaiheessa tuntemaan olonsa epämukavaksi ja hänen mielialansa laski.

Jos koehenkilö tunsi olonsa lauantaiaamulla surulliseksi, hän hakeutui kaksi kertaa todennäköisemmin lähitunteina ystäviensä, lastensa tai sisarustensa seuraan. Tuttujen kanssa vietetty lauantai sai heidän olonsa kohenemaan.

Ja se, joka oli aamulla hakeutunut tuntemattoman seuraan ja jonka mieliala oli laskenut, saattoi iltapäivällä hakeutua jälleen ystäviensä seuraan, jonka jälkeen hänen mielialansa oli jälleen kohonnut.

Onnellisuus on resurssi

Ihmiset eivät tutkimuksen mukaan noudatakaan psykologiassa tunnettua hypoteesia "opportunistisesta hedonismista" (hedonic opportunism hypothesis). Toisin sanoen he eivät aina teekään vain sitä, mikä tekisi heidät välittömästi onnellisiksi.

Tämän tutkimuksen mukaan ihmiset käyttäytyvät ennemminkin "joustavan hedonismin" periaatetta (hedonic flexibility principle), jossa onnellisuus on resurssi, jonka avulla voi hakeutua haastaviin tilanteisiin.

Koehenkilöt käyttivät onnellisuuttaan hyväkseen rakentaakseen sosiaalista verkostoaan tutustumalla tuntemattomiin ja saadakseen pitkän tähtäimen hyötyä. Sillä nämä tuntemattomat saattoivat puolestaan olla tulevaisuudessa heitä, joihin voi luottaa hädän hetkellä.