Talvipyöräily on myös sinun juttusi muutaman vinkin luettuasi ja eikun tuumasta toimeen.

Työmatka taittuu yhä useammalla polkupyörän selässä läpi vuoden. Pyöräliiton Koistinen uskoo, että talvipyöräilyn yleistyminen johtuu siitä, että kaupungit ovat parantaneet pyöräteiden laatua ja niiden kunnossapitoa.

Talvipyöräilystä on myös puhuttu aiempaa enemmän.

1. Millainen on talvipyöräilyyn sopiva pyörä?

”Tavallinen pyörä, mikä löytyy melkein jokaiselta suomalaiselta, sopii hyvin talvella pyöräilyyn”, Koistinen sanoo.

”Ainoastaan maantiepyörät, joihin ei saa kovin leveitä renkaita, eivät ole kovin soveltuvia.”

Talvipyöräily paksurenkaisella fatbike-pyörällä voi sujua lumessa keveästi, mutta kovalla alustalla isommat leveämmät renkaat voivat olla raskaammat polkea.

”Jos mennään hifistelyyn, monet pitävät talvipyöräilyssä pyöristä, joissa on pystympi ajoasento, jolloin paino on vähän taempana. Jos tapahtuu liukastumisia tai muita, pyörä on vähän helpommin hallittavissa.”

2. Pitääkö talvella olla polkupyörässä nastarenkaat?

Nastarenkaat eivät ole välttämättömät talvipyöräilyssä Koistisen mukaan. Tavallisilla renkailla voi hyvin pyöräillä talvellakin, jos ei ole kovin liukasta.

Nastarenkailla toki pystyy ajamaan vauhdikkaammin, pysähtymään helpommin ja hallitsemaan polkupyörää paremmin kuin kesärenkailla.

Polkupyöriin voi laittaa talvella myös kitkarenkaat. Ne eivät ole yhtä pitävät kuin nastarenkaat, mutta toimivat lumessa hyvin.

”Jos kelit ovat vaihtelevat, eikä ole kovin jäistä, kitkarenkaat ovat hyvä vaihtoehto”, Koistinen sanoo.

3. Millaiset jarrut pyörässä tulisi olla?

Jarrut ovat Koistisen mukaan mieltymyskysymys. Käsijarrulla on parempi hallittavuus, mutta käsijarruissa on vaijereita, jotka voivat jäätyä. Jalkajarrun etu on se, että se ei jäädy.

”Jos on kaksi jarrua, niin aina parempi. Jos toisen kanssa on ongelmia, toinen ainakin toimii.”

”Osa on sitä mieltä, että mitä vähemmän pyörässä on tekniikkaa tai vaijeria, sitä parempi. Moni käyttää perusmummopyörää tai armeijapyörää sitä varten, että niissä ei ole mitään jäätyvää”

4. Missä pyörää kannattaa säilyttää talvella?

”Toisen koulukunnan mukaan pyörää ei pidä missään nimessä ottaa sisälle, sillä siihen voi tiivistyä kosteutta vaijereihin tai muualle. Jos pyörän antaa olla ulkona sateelta suojassa, pakkanen on sille pystyvä olotila, eikä pyörään tiivisty kosteutta lämpötilan vaihtelun vuoksi.”

”Pyöränhuoltajani kehotti minua pitämään pyöräni ulkona läpi talven. Olen kuitenkin itse kallistunut vahvasti pyörän säilyttämiseen sisällä. Pidän pyörää kerrostalon kellarissa ja annan sen kuivua käyttöjen välissä, silloin pyörä yleensä toimii moitteettomasti läpi talven.”

5. Miten talvipyöräily sujuu turvallisesti ja kaatumatta?

Koistinen kertoo, että helpointa pyöräily on, kun on jonkin verran pakkasta ja keli on ollut tasainen, silloin pyörätiet ovat yleensä parhaimmassa kunnossa.

Hankalin ajanjakso vuodesta on puolestaan silloin, kun moni kaivaa pyörän esiin. Maalis-huhtikuussa olosuhteet pyöräteillä saattavat olla kaikista hankalimmat, kun lämmin kevätaurinko pehmentää tiet mössöksi ja hankaliksi pyöräillä.

”Ei ole mitään rajaa, milloin ei voisi pyöräillä, riippuu ihmisestä, välineistä ja mihin on tottunut. Osa polkee 30 asteen pakkasella, osa jättää polkemisen viidessä pakkasasteessa. Kannattaa olla itselleen armollinen. Ei kannata lähteä kärsimään, jos siltä tuntuu.”

”Talvella voi pyöräillä aika lailla läpi talven eikä talvipyöräily ole mikään ihmeellinen juttu, vaan normaali tapa liikkua paikasta toiseen. Kannattaa kokeilla.”

6. Mikä on pahin virhe, mitä talvipyöräilyssä voi tehdä?

”Liiallinen vauhti ja oletus, että pääsee paikasta toiseen yhtä nopeasti kuin kesällä. Talvella aikaa menee enemmän ja matkanteko on hitaampaa. Matkat kannattaa aikatauluttaa niin, että on varaa ajaa rauhallisesti”, Koistinen sanoo.

Koistinen neuvoo hidastamaan ajonopeutta ja välttämään äkkinäisiä liikkeitä. Talvipyöräily on sitä turvallisempaa, mitä paremmin tilanteita pystyy ennakoimaan.

”Mutkat ovat aina vaaranpaikkoja, etenkin alamäessä olevat mutkat. Niissä riski etupyörän suistumiselle ja kaatumiselle on kaikista suurin, koska mutkassa pyöräilijä luonnollisesti kallistaa ja kääntää eturengasta, ja siinä eturengas lipsahtaa helposti alta pois. Näissä paikoissa kannattaa varoa ja mennä rauhallisesti, etenkin jos on huonot olosuhteet.”

Lumi ja loska tuovat omat haasteensa. Koistinen kertoo vaihtavansa itse ajoradalle, jos pyörätien kunto näyttää huonolta. Ajoradalla kun on yleensä parempi ylläpito.

Liikenneturvan mukaan pyörätietä tai yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää tulee käyttää, mikäli mahdollista. Jos pyörätiellä ei ole talvikunnossapitoa, on käytettävä ajorataa.

Omalla reittivalinnallakin voi vaikuttaa. Pahimmat loskat kertyvät yleensä tiettyihin kohtiin, joten loskaisella säällä on hyvä miettiä vaihtoehtoinen reitti.

Teksti: Kotiliesi J. Keponen