Lukukeskuksen vuosittain julkaisema 10 faktaa lukemisesta -tietopaketti tarjoaa tilannekuvan Suomen lukutaidosta ja lukemisesta. Selvitys kokoaa yhteen kotimaisia ja kansainvälisiä lukutaitotutkimuksia, oppimistuloksia mm. PISA- ja PIRLS-tutkimuksista ja luo katsauksen eri keinoihin, millä tukea lukutaitotyötä ja -intoa.

1. Lukutaidon merkitys kasvaa, mutta taso heikkenee
2. Suomella on edellytykset pysyä lukutaidon ykkösmaana
3. Kodin asenne lukemiseen on merkittävä jo ennen kouluikää
4. Jääkö poikien osaaminen tunnistamatta?
5. Oman äidinkielen hallinta antaa pohjan maahanmuuttajien lukutaidolle
6. Peruskoulu ja kirjasto ehkäisevät lukutaidon eriarvoistumista
7. Lukutaito ehkäisee syrjäytymistä
8. Lukeminen edistää terveyttä ja hyvinvointia
9. Painettu kirja ei kuole – uudet tekstimuodot täydentävät toisiaan
10. Kirjailijavierailut ja lukukampanjat lisäävät lukuintoa

Lataa faktat pdf:nä

Heikko lukutaito vaikeuttaa arkea

Tutkimuksen mukaan noin 11 prosentilla 16–65-vuotiaista suomalaisista on vaikeuksia lukutaidossa. Se tarkoittaa satoja tuhansia aikuisia. Yllättävän suuri määrä ihmisiä maassa, joka on hellinnyt itsestään kuvaa lukutaitoisena kansana.

Lukutaitoa voi parantaa aikuisenakin

Lapsille ja nuorille on kehitetty paljon erilaisia malleja lukutaidon kehittämiseen, mutta aikuisten lukutaito on jäänyt katveeseen. Sen parantaminen vaatii ihan omanlaistaan lähestymistä.

Lukemiselta vievät tilaa muutokset ajankäytössämme. Katsomme esimerkiksi televisiota 2 tuntia 19 minuuttia vuorokaudessa, mutta lukemiseen käytämme vain 37 minuuttia. Syy on helppo löytää: koko ajan käden ulottuvilla olevaan älylaitteeseen on nopeampi tarttua kuin kirjaan.