Vaikuta kirkon asioihin sekä kanssakulkijoiden arkeen omilla kulmilla!

Tulevissa seurakuntavaaleissa valitaan kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston luottamushenkilöt. He suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat seurakunnan toimintaa sekä päättävät monista tärkeistä seurakunnan hallintoon ja talouteen liittyvistä asioista. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on noin 3,7 miljoonaa ihmistä eli noin 65 prosenttia. Seurakuntavaaleissa 2018 valtakunnallinen äänestysprosentti oli 14,4. Äänioikeutettuja vaaleissa oli reilut 3 miljoonaa suomalaista, heistä äänioikeuttaan käytti vain 440 000 äänestäjää.

Äänestäjien määrä on aivan liian alhainen, kun otetaan huomioon se mistä luottamushenkilöt päättävät. Sinunkin tulisi osoittaa tukea vapaisiin vaaleihin perustuvalle demokratialle - äänestämällä. Reilut kymmenen prosenttia äänioikeutetuista ei edusta väestöä ie. tasavertaista päätöksentekoa. Äänestäminen Suomessa on kaikissa vaaleissa helppoa, joten ei ole iso vaiva käyttää äänioikeuttaan.

Mieti mihin arjen asioihin sinä vaikutat, kun käytät äänioikeuttasi seurakuntavaaleissa. Luottamushenkilöt päättävät mm. seurakunnan toiminnan painotuksista, seurakunnan kirkollisveroprosentista, talousarvioista ja monista muista talousasioista, rakennushankkeista, avustuksista, monista työntekijävalinnoista ja uusista viroista, seurakunnan tilojen käytöstä. Nuo päätökset ovat niitä, jotka vaikuttavat mahdollisesti suoraan tai ainakin välillisesti sinunkin arkeesi.

Erilaisissa kriisitilanteissa käännytään herkästi kirkon puoleen, oltiinpa kirkon jäseniä tai ei. Silloin arjen toiminnan ja rahoituksen taustalla on laajempia yhteiskunnallisia linjauksia mm. liittyen lasten ja vanhusten hoitoon, maahanmuuttoasioihin, velkaneuvontaan, ruoka-avun jakamiseen. Mikä tehtävä kuuluu seurakuntien diakoniatyöhön ja mikä taas on kuntien vastuulla. Koronakriisi toi entistä näkyvämmäksi sen, että hyvinvointivaltiomme ei huolehdi kaikista; ruoka-avun tarvitsijoiden määrä kasvoi nopeasti epidemian edetessä. Tuhansien ihmisten jokapäiväisen ruuan saanti jäi, ja on vapaaehtoistyön harteilla. Matalan kynnyksen velka- ja talousneuvonnalle on myös jatkuvasti kysyntää. Kirkko tukee vaikeuksien keskellä olevaa sekä käytännöllisten asioiden hoidossa että henkisessä selviämisessä. Tarjolla on henkilökohtaisen keskustelun lisäksi vertaistukiryhmiä liittyen ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin.

Marraskuussa valittavat paikallisluottamushenkilöt valitsevat myös päättäjät kirkon ylimpään päättävään elimeen. Kirkolliskokous päättää kirkon oppiin liittyvistä kysymyksistä ja koko kirkon taloudesta. Kirkon kirkollisverotulot vuonna 2021 oli noin 912 miljoonaa euroa sekä lakisääteistä valtionrahoitusta kirkko sai 108 miljoonaa euroa. Noilla euroilla hoidetaan yhteiskunnallisia tehtäviä: jokaisella seurakunnalla on hoidettavana hautausmaita, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kirkkorakennuksia ja mm. 260 tiekirkkoa. Lisäksi seurakunnissa ylläpidetään väestökirjanpitoa.

Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila, KM, MBA

Kalevan kirkko on vuosina 1964–1966 rakennettu moderni kirkkorakennus Liisankallion kaupunginosassa Tampereella. Sen on suunnitellut arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilä. Kalevan kirkko on Kalevan ja koko Tampereen tunnetuimpia nähtävyyksiä.