Uskottu Toivottu Rakastettu olet Sinä!

Kirkon vaalitunnus syksyn vaaleissa on uskottu, toivottu, rakastettu!

Tule mukaan rakentamaan oikeudenmukaista ja solidaarista kirkkoa!

Ennakkoäänestys on 8.–12.11.2022. Vaalipäivä on 20.11.2022.

Kirkkovaltuustoihin ja neuvostoihin valitut edustajat vaikuttavat paikallisseurakunnan hallinnon ja talouden lisäksi hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokouksen vaaleissa sekä piispanvaaliin. Paikallisilla vaaleilla vaikutetaan siis koko kirkon suuntaan ja kirkon uudistumiseen.

Kirkon työstä ja tehtävistä voidaan käydä ja käydään yhteiskunnallista keskustelua, mutta päätöksenteko opillisista kysymyksistä kuuluu kirkon omalle hallinnolle.

Kirkon arvotehtävä

Kirkon arvot ovat laajalti samoja kuin sosialidemokraattisen liikkeen: solidaarisuus, keskinäinen suvaitsevaisuus ja kanssaihmisen kunnioitus. Jokainen ihminen syntyy arvoltaan ja oikeuksiltaan yhdenvertaisena ja ainutlaatuisena yksilönä.

Yhteinen vastuu ympäristöstä ja aktiivinen työ ilmastotavoitteiden puolesta ovat tärkeitä periaatteita kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Kirkko on kansallinen ja kansainvälinen. Seurakunnan olemukseen kuuluu, että se sekä toimii paikallisesti että kantaa kansainvälistä vastuuta ja toimii vuorovaikutuksessa muun maailman kanssa.

Kirkon tehtävä hyvinvointivaltiossa

Diakonian peruslähtökohtana on niiden ihmisten kohtaaminen ja auttaminen, joita muu apu ei tavoita. Diakoniatyöllä, perheneuvonnalla ja sairaalasielunhoidolla kirkko auttaa ja tukee kaikkia ihmisiä, myös heitä, jotka eivät ole kirkon jäseniä.

Seurakuntien diakoniatyön resurssit on turvattava. Seurakuntien ja seurakuntalaisten aktiivisuutta tarvitaan yksinäisyyden lievittämisessä, pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien vastaanottamisessa ja lähiyhteisöjen rakentamisessa. Yhteiset ateriat ovat mm. tärkeitä kohtaamisen paikkoja.

Seurakuntien lapsi- ja nuorisotyö antaa monelle mahdollisuuden harrastaa ja toimia ohjatuissa ryhmissä. Seurakuntien tilojen ja toimintojen tulee toivottaa lapset ja nuoret tervetulleiksi. Rippikoulut ja isostoiminta tarvitsevat riittävät resurssit. Nuorten vaikuttajaryhmät ovat hyvä tapa ottaa nuoret mukaan toimintojen suunnitteluun. Kirkon tulee etsiä uusia ajanmukaisia keinoja opiskelijoiden ja nuorten aikuisten tavoittamiseen.

Kirkon avioliittokäsitys

Suomessa on voimassa avioliittolaki, jonka mukaan myös samaa sukupuolta olevat voidaan vihkiä avioliittoon. Kirkossa vastaava muutosta vihkikaavaan ei ole saatu tehtyä, koska se vaatii 3⁄4 enemmistön kirkolliskokouksessa. Vihkimisiä suorittavia pappeja on kuitenkin jatkuvasti enemmän ja yhä useampi seurakunta on myös päättänyt, että seurakunnan tiloja saa käyttää samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen.

Kirkon kulttuuritehtävä

Seurakunnat ovat alueellaan tärkeitä kulttuurivaikuttajia. Kirkot ovat usein paikkakunnan hienoimpia ja arvokkaimpia rakennuksia ja niitä käytetään ahkerasti konserttitiloina. Hengellisellä kulttuurilla ja taiteella on merkitystä monille.

Erilaiset retriitit ja vaellusreitit ovat tärkeitä hiljentymisen muotoja.

Koronapandemia vaikutti tuhoisasti taide- ja kulttuurialaan, kun museot, teatterit ja konserttisalit suljettiin yleisöltä. Seurakunnilla on mahdollisuus osallistua taide- ja kulttuurialan tukemiseen koronapandemian jälkeisessä tilanteessa lisäämällä erilaisten kulttuuritapahtumien järjestämistä.

Kirkon ympäristövastuu ja saavutettavuus

Jokaisen seurakunnan tulee hakea kirkon ympäristödiplomia ja pitää sen velvoitteista kiinni. Seurakunnat vaikuttavat ympäristö- ja ilmastokysymyksiin omalla toiminnallaan, mutta myös esimerkein ja opetuksen kautta. Vastuuta yhteisestä ympäristöstä tulee korostaa kaikessa toiminnassa ja hakea tapoja käyttää uusiutuvaa energiaa ja vähentää kulutusta. Seurakuntien toiminnassa voidaan olla ilmasto- ja ympäristökysymyksissä edelläkävijöitä.

Jatkuvaa huomiota tulee myös kiinnittää tilojen, toimintojen sekä viestinnän saavutettavuuteen.

Kirkon ja seurakunnan työn ja hallinnon kehittäminen

Seurakuntien toimintaa tulee kehittää yhdessä laaditun strategian avulla, jolloin luottamushenkilöillä on mahdollisuus asettaa työlle ja resurssien käytölle painopisteitä.

Seurakunnissa työskennellään monissa ammateissa. Johtamiseen, työhyvinvointiin, työn kehittämiseen ja työilmapiiriin on kiinnitettävä huomiota. Minkäänlaista sukupuoleen kohdistuvaa pappisnaisten syrjintää ei tule sallia. Jokaisen papin on saatava yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua riippumatta sukupuolesta.

Seurakuntaneuvostojen kokousten puheenjohtajuus on syytä siirtää maallikoille ja tällä tavalla erottaa kirkkoherrojen esittelyvastuu puheenjohtajuudesta. Kirkkoherrojen valintaprosessissa malli, jossa seurakuntaneuvosto valitsee kelvollisiksi todettujen hakijoiden piiristä hakukriteerit parhaiten täyttävän hakijan, antaa myös mahdollisuuden painottaa työyhteisön johtamisen taitoja.

Seurakuntien läsnäoloa sosiaalisessa mediassa on kehitettävä. Kirkon on oltava edelläkävijä uusien alustojen ja teknologioiden soveltamisessa. Kirkon sanoma, erilaisten ihmisten kohtaaminen, dialogi ja kuunteleminen voivat saada uusia mielenkiintoisia toteuttamistapoja sosiaalisessa mediassa.

Seurakunnissa on noudatettava nollatoleranssia erilaisen häirinnän ja ahdistelun osalta. Toiminnassa tulee huomioida turvallinen tila -periaatteet eikä vihapuhetta tule sallia seurakunnan toiminnassa.

Kirkon jäsenillä on paljon annettavaa kirkon työhön ja seurakuntien hallintoon. Jäsenillä on vaalien kautta mahdollisuus olla mukana kirkon päätöksenteossa.