Tutkimusryhmän kotihoidossa olleilla lapsilla tuli neuvolatesteissä ilmi kognitiivisia keskittymisvaikeuksia enemmän kuin kodin ulkopuolella varhaiskasvatetuilla lapsilla.

Keskittymisvaikeudet ennakoivat joskus myöhempiä oppimisvaikeuksia. Kotona lapsensa varhaiskasvattaneille tuli tutkimuksesta kuitenkin se lohdutus, että yleensä neuvolatesteissä havaitut negatiiviset vaikutukset hävisivät peruskoulun loppuun mennessä.

Tutkimustuloksia voi tulkita niin, että 1–2-vuotiaille lapsille osallistuminen kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen on parempi vaihtoehto kuin pelkkä kotihoito.

Mahdollisuutta kasvattaa taapero-ikäiset lapsensa kotona on pidetty hyvinvointivaltioon keskeisesti kuuluvana valintaoikeutena. Sen piiriin on yritetty kannustaa myös lasten isiä, mutta melko tuloksetta.

Yleensä kotihoidon tekevät äidit, mikä pitää heidät pois työelämästä usein vuosien ajan. Vaikka lasten tekemistä puheissa kannustetaan, lasten hoitamisesta äidille aiheutuva urakatkos liian usein hidastaa naisten etenemistä työelämässä – mikä on häpeällistä tasa-arvoa vannovassa yhteiskunnassa.

Lasten varhaiskasvatus päiväkodeissa tarjoaa äideille mahdollisuuden pysyä ja edetä työelämässä samassa tahdissa kuin isät.

Lapselle puolestaan päiväkoti tarjoaa usein ensimmäisen kosketuksen kodin ulkopuoliseen yhteisöön ja vuorovaikutukseen siinä. Tämä antaa perustan lapsen koko myöhemmälle yhteiskuntakäsitykselle.

Kodin ulkopuolisen varhaiskasvatuksen hyvät puolet on ymmärretty hyvin myös hyvinvointivaltion johdossa.

Eduskunnassa on huhtikuusta lähtien ollut käsittelyssä esitys uudeksi varhaiskasvatuslaiksi.

Nykyisen lain mukaan päiväkotien henkilöstöstä kolmanneksella pitää olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tutkinto. Kahdelle kolmasosalle riittää lastenhoitajan pätevyys.

Jos uusi varhaiskasvatuslaiksi saadaan voimaan elokuun alusta, pitää vuoteen 2030 mennessä kahdella kolmasosalla varhaiskasvatusammattilaisista olla korkeakoulututkinto ja yhdellä kolmasosalla yliopistosta hankittu varhaiskasvatuksen opettajan pätevyys.

Tämä vaatii päiväkoteihin 9 000 uutta korkeakoulutettua työntekijää. Varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä pitää lain voimaantultua tuntuvasti lisätä yliopistoissa. Myös varhaiskasvattajien nykyisiä alhaisia palkkoja pitää saada nostettua, muuten alaa vaivaa tulevaisuudessakin työvoimapula.

Sijoitus on kuitenkin erinomainen suomalaisten tulevaisuutta ajatellen.

AL 3.6.2018