TERVETULOA
Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattilan infosivuille!

Uutiset

9.4.2019Hurahda kevääseen.Lue lisää »7.4.2019Avokadoruokien vesijalanjälki, oletko ajatellut asiaa?Lue lisää »1.4.2019Kevät = maaliskuussa maata näkyvissä - huhtikuussa humahtaaLue lisää »18.3.2019Leivotaan Minna Canthin kakkuLue lisää »6.3.2019Paaston jälkeen virvotaan varvotaan tuoreeks terveeksLue lisää »3.3.2019Kalevalamitta on suomalaista räppiä!Lue lisää »27.2.2019Pirkan Hiihto 90 km talviloman huipennusLue lisää »27.2.2019Laskiaisena lasketaan mäkeä ja juodaan kaakaota!Lue lisää »13.2.2019Miksi uni ei tule?Lue lisää »

Pikakysely

Mitä kieliä koulussa pitäisi suomen kielen lisäksi opettaa?

Lapsen oikeuksien viikon 2018 teemana osallisuus

20.11.2018

tytonkauniskatse.jpgMikä on lapsen oikeuksien viikko?

Lapsen oikeuksien viikko on kouluille suunnattu toiminnallinen teemaviikko, jonka tavoitteena on edistää lapsen oikeuksien tunnettuutta oppilaiden, opettajien ja kouluhenkilökunnan keskuudessa yhteisen tekemisen kautta.

Viikkoa vietetään tänä vuonna 19.–23.11.2018 ja sen teemana on osallisuus.

Jokaisella lapsella on oikeus osallisuuteen – mutta toteutuuko oikeus käytännössä?

YK:n lapsen oikeuksien komitea pitää yleiskommentissaan koskien lapsen oikeutta tulla kuulluksi myönteisenä sitä, että lapsille ja nuorille on rakenteita, jotka mahdollistavat muodollisen edustuksellisen osallistumisen paikallishallintoon. Samalla yleiskommentissa todetaan, että näiden rakenteiden pitäisi olla yksi monista osallistumistavoista, koska niiden toimintaan voi osallistua vain suhteellisen pieni määrä lapsia. Juuri edustuksellisuus, se, että vain pieni joukko pääsee osallistumaan, on todettu myös tutkimuksessa ongelmalliseksi.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että aikuisten lapsille luomat edustukselliset rakenteet voivat todellisuudessa kääntyä hyvää tarkoitusperäänsä vastaan (Arnot & Reay, 2007; Wyness 2009; Kiili & Larkins 2016). Edustuksellisten rakenteiden on todettu suosivan lapsia ja nuoria, jotka ovat suosittuja ja taitavia toimimaan sen kaltaisissa rakenteissa. Näin ollen valikoivat ja hierarkkiset rakenteet saattavatkin vain vahvistaa lasten epätasa-arvoa. Vahvimmat saavat äänensä kuuluviin, mikä entisestään vahvistaa heidän itsetuntoaan ja kannustaa osallistumaan ja tuomaan esille omia mielipiteitä. Kaikki lapset eivät kuitenkaan pysty, halua tai pääse osallistumaan edustuksellisiin toimintamuotoihin, jolloin he jäävät osallistumisrakenteiden ulkopuolelle. Sama tapahtuu aikuisten maailmassa. 

Lasten_oikeuksien_viikko2018.jpg

Teksti: Lapsiasiavaltuutetun blogista

09.04.2019Hurahda kevääseen.
07.04.2019Avokadoruokien vesijalanjälki, oletko ajatellut asiaa?
01.04.2019Kevät = maaliskuussa maata näkyvissä - huhtikuussa humahtaa
18.03.2019Leivotaan Minna Canthin kakku
06.03.2019Paaston jälkeen virvotaan varvotaan tuoreeks terveeks
03.03.2019Kalevalamitta on suomalaista räppiä!
27.02.2019Pirkan Hiihto 90 km talviloman huipennus
27.02.2019Laskiaisena lasketaan mäkeä ja juodaan kaakaota!
13.02.2019Miksi uni ei tule?
09.02.2019Talvipyöräily on myös sinun juttusi muutaman vinkin luettuasi ja eikun tuumasta toimeen.

Siirry arkistoon »