TERVETULOA
Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattilan infosivuille!

Uutiset

12.5.2020Pyöräily on erinomainen kestävyyskunnon kohottaja!Lue lisää »5.5.2020Hyvää Äitienpäivää kaikille!Lue lisää »4.5.2020Kevään seuranta nyt ajankohtaista!Lue lisää »28.4.2020Iloista Vappua sinulle!Lue lisää »17.4.2020Vältä korona ÄLÄ aivasta tai yski käsiin ja porukassa!Lue lisää »14.4.2020Kevään tuojat - muuttolinnut saapuvat!Lue lisää »9.4.2020Vinkkejä vapaa-ajan viettoonLue lisää »20.3.2020YKSINÄISYYS on voimakkaasti eriarvoistava ja yhteiskunnallisesti kallis asia!Lue lisää »19.3.2020Leivotaan Minna Canthin kakkuLue lisää »29.2.2020Taidenäyttelyihin museokortilla - kaikkien aikojen kortilla!Lue lisää »

Pikakysely

Mikä on mielestäsi paras vuodenaika?

Kalevalamitta on suomalaista räppiä!

03.03.2019

Kalevalan runot on kirjoitettu kalevalamittaan. Mitta auttoi runonlaulajia muistamaan pitkiä runoja ulkoa. Mitan lisäksi muistia tukivat Kalevalan runoille tyypilliset toisto ja alkusointu.nuottiavain280x170.jpg

Räppäykselle  on tunnusomaista loppusoinnullinen ja rytminen puhelaulu eli räppäys (engl. rapping) sekä toisten kappaleiden lainaaminen eli samplaaminen (engl. sampling).

Kalevalamitassa toistossa sama asia sanotaan vähintään kaksi kertaa mutta eri sanoin. Alkusointu tarkoittaa sitä, että sanan ensimmäiset tavut ovat äänteellisesti lähellä toisiaan.

TOISTO:

Sorsa soitti kanteletta, vesilintu vempelettä.

sorsa = vesilintu - kannel = vempele

ALKUSOINTU     Sorsa soitti kanteletta   

KALEVALAMITTA

Koska Kalevalan säkeet tehtiin laulettaviksi, pyrittiin niihin saamaan yhtäläinen sanarytmi. Tämän vuoksi Kalevalan säkeissä on tavallisesti neljä kaksitavuista runojalkaa, joissa paino on parittomilla tavuilla.

Va-         ka             van-     ha             Väi-      nä-         möi-       nen            

1.                            2.                         3.                      4.           

Tällaista runomuotoa kutsutaan myös nelipolviseksi trokeeksi. Voit testata trokeita laskemalla niiden tavuja. Mikäli säkeessä on kahdeksan tavua, toteutuu siinä yleensä myös kalevalamitta.

Iivo Lipitsä (s. 1893) oli kotoisin Raja-Karjalasta Suistamolta. Hänen isänsä oli kiertävä runolaulaja, joka kulki 1900-luvun alkupuolella yhdessä muiden runolaulajien kanssa ympäri Suomea laulamassa. Isältään Iivo oppi kaikki laulunsa, myös Kilpalaulannan. Tässä laulussa vanha tietäjä Väinämöinen laulaa tiedoillaan suohon julkean nuoren Joukahaisen. ” Yks oli vanha Väinämöinen, toin oli nuori Joukahainen, ajettih hyö vastakkahe, aisapa tarttui aisan piähän, rahkis rahkehe takertui, vesi tippui vempeleestä, usva uuen aisan piästä, rasva kiehui rahkehesta. Virkkipä nuori Joukahainen: ”Sinä herra, minä herra, kumpi meistä tien pitääpi?”

KALEVALA

Ensimmäinen ja viimeinen runo
                Mieleni minun tekevi,
                aivoni ajattelevi
                lähteäni laulamahan,
                saa'ani sanelemahan,
                sukuvirttä suoltamahan,
                lajivirttä laulamahan.
                Sanat suussani sulavat,
                puhe'et putoelevat,
                kielelleni kerkiävät,
10           hampahilleni hajoovat.

                Muut kaikki oli opissa,
                mie en joutanut kotoa
                emon ainoan avusta,
                yksinäisen ympäriltä.
                Piti oppia kotona,
                oman aitan orren alla,
                oman äitin värttinöillä,
                veikon veistoslastusilla,
                senki piennä, pikkaraisna,
610         paitaressuna pahaisna.
              
                Vaan kuitenki kaikitenki
                la'un hiihin laulajoille,
                la'un hiihin, latvan taitoin,
                oksat karsin, tien osoitin.
                Siitäpä nyt tie menevi,
                ura uusi urkenevi
                laajemmille laulajoille,
                runsahammille runoille,
                nuorisossa nousevassa,
620         kansassa kasuavassa.

MUKAVAA KALEVALAN JA SUOMALAISEN KULTTUURIN PÄIVÄÄ 28.2.jainen_lampi.jpgaurinko_tykkylumi.jpg

12.05.2020Pyöräily on erinomainen kestävyyskunnon kohottaja!
05.05.2020Hyvää Äitienpäivää kaikille!
04.05.2020Kevään seuranta nyt ajankohtaista!
28.04.2020Iloista Vappua sinulle!
17.04.2020Vältä korona ÄLÄ aivasta tai yski käsiin ja porukassa!
14.04.2020Kevään tuojat - muuttolinnut saapuvat!
09.04.2020Vinkkejä vapaa-ajan viettoon
20.03.2020YKSINÄISYYS on voimakkaasti eriarvoistava ja yhteiskunnallisesti kallis asia!
19.03.2020Leivotaan Minna Canthin kakku
29.02.2020Taidenäyttelyihin museokortilla - kaikkien aikojen kortilla!

Siirry arkistoon »