Tammikuussa bongataan lintulaudan ruokailijoita

27.01.2024

Tavallisia talvilintuja

Lähteenä käytetty BirdLife sivustoa - lue sieltä lisää Suomen linnuista :)

Katso myös Talvilintukurssi  Youtubessa:

 Talitiainen (talgoxe)

Talitiainen Juha Niemi

Talitiainen on sinitiaista suurempi (15 cm) värikäs lintu. Sen tuntomerkkejä ovat musta päälaki, valkeat posket, vihertävä selkä, siiven valkea poikkijuova ja keltainen alapuoli, jonka halkaisee musta juova. Koiraalla juova on leveämpi ja selvempi kuin naaraalla. Tuttu ”ti-tyy”, ”titi-tyy” tai tämän laulun erilaiset muunnelmat kuuluvat pihoilta jo helmikuun aurinkoisina päivinä.

Talitiainen liikkuu pelottomasti pihapiirissä ja tutkii touhukkaasti ruokintapaikan antimet. Se esiintyy yleisenä koko Suomessa. Talitiainen viihtyy niin kaupungeissa kuin maaseudulla ja on kaikkein yleisin vieras ruokinnoilla.

Sinitiainen (blåmes)

Sinitiainen Jorma Tenovuo

Sinitiainen on talitiaista pienempi (12 cm) tiainen. Pään sivut ovat valkoiset lukuun ottamatta nokan tyvestä niskaan ulottuvaa mustaa juovaa. Päälaella on sininen kalotti, ja kaulassa on tummansininen ”kaulahuivi”. Rinta on keltainen (vatsan keskellä voi erottua epäselvä tummahko pystyjuova), selkä ja pyrstö ovat haalean siniset. Koiras ja naaras ovat muuten samannäköiset, mutta naaras on koirasta haaleampi.

Koiras aloittaa iloisen laulunsa ”tsii-tsii-tililililili” aurinkoisina helmikuun päivinä. Se liikkuu aktiivisesti lennellen oksalta toiselle. Sinitiaiset ovat mieltyneet lehti- ja sekametsiin, pihoihin ja puistoihin. Sinitiainen on Etelä-Suomessa yleinen, ja sitä tavataan harvalukuisana aina Perämeren korkeudelle asti. Koska sinitiainen ei kerää talvivarastoja, ihmisen tarjoama talviravinto on sille tärkeää.

Hömötiainen (talltita)

Hömötiainen Pekka Nurminen

Hömötiainen on pelottoman oloinen, pieni (12 cm) ja vaatimattoman värinen tiainen. Sillä on musta päälaki ja kurkkulappu sekä vaaleanharmaa selkä ja likaisenvalkea vatsapuoli. Siivellä ei ole valkeita poikkijuovia, kuten kuusitiaisella. Se ääntelee hermostuneena ”tsi-tsi tsää tsää tsää”. Talvisin se kerääntyy sekaparviksi muiden tiaisten kanssa, ja saattaapa parveen liittyä myös puukiipijä ja hippiäinen.

Hömötiainen kerää syksyllä talvivarastoja. Niitä käyttäen sekä lintulaudalla vieraillen se pärjää hyvin talven yli. Hömötiaisella on taito laskea ruumiinlämpöään kovina talviöinä jopa kymmenen astetta. Näin energiaa kuluu vähemmän. Hömötiainen on pääosin paikkalintu.

Samannäköinen viitatiainen on Suomessa erittäin harvinainen.

Kuusitiainen (svartmes)

Kuusitiainen Pekka Nurminen

Kuusitiainen muistuttaa vähän pientä (11 cm) ja väritöntä talitiaista. Parhaana tuntomerkkinä on niskassa oleva iso valkea alue. Päälaki on musta, posket valkoiset, leukalappu musta, vatsapuoli likaisen valkoinen ja selkä tummanharmaa. Siivellä on kaksi valkeaa poikkijuovaa.  Usein kuusen latvasta esitetty laulu on nopea, korkea ja inttävä sarja “siitju-siitju-siitju…”.

Nopealiikkeisellä kuusitiaisella on tapana lennähtää pikaisesti metsänreunasta ruokintapaikalle, napata siemen ja lentää salamana takaisin aterioimaan puunoksalle. Kuusitiainen on yleisin Etelä-Suomessa, mutta se esiintyy harvalukuisena vähintään Kainuun korkeudelle saakka.

Töyhtötiainen (tofsmes)

Töyhtötiainen Pekka Nurminen

Töyhtötiainen on touhukas, pieni (11 cm) lintu. Töyhtötiaisen silmiinpistävin tuntomerkki on, nimensä mukaisesti, mustavalkoraidallinen töyhtö. Pää on valkoinen lukuun ottamatta mustaa leukalappua ja poskella olevaa mustaa juovaa. Linnun alapuoli on likaisen valkea ja selkä ruskea. Töyhtötiainen ääntelee pirteästi ”kirriririt kirriririt”.

Talvella töyhtötiainen liittyy tiaisten muodostamiin sekaparviin, mutta heti parven siirryttyä pois metsästä se jättää parven. Töyhtötiainen on uskollinen paikkalintu, joka kaihtaa avointa maastoa, kuten vesistöjä, eikä sitä saaristossa näe. Sitä tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa. Töyhtötiainen käy talviruokinnalla, kunhan ruokintapaikka sijaitsee tarpeeksi lähellä metsää.

Viherpeippo (grönfink)

Viherpeippo Pekka Nurminen

Viherpeippo on varpusen kokoinen (15 cm) tukevanokkainen peippolintu. Koiras on yleisväritykseltään vihreä. Siiven etureunassa viherpeipolla on selvä keltainen pitkittäisjuova. Myös pyrstön reunat ovat keltaiset. Naaras on harmaanvihreä, ja sillä on rusehtava, hieman viiruinen selkä. Myös naaraan paras tuntomerkki siiven keltainen pitkittäisjuova. Viherpeippo on valppaan oloinen, ja se pyrähtää pelästyessään nopeasti lentoon. Laulussa on sointuvia viserryksiä ja kuuluva ryystävä osa.

Viherpeippo liikkuu parvissa ja käy lintulaudalla ahnaasti auringonkukansiementen kimppuun. Viherpeipon kanta moninkertaistui talviruokinnan ansiosta muutamassa vuosikymmenessä, mutta viime vuosina viherpeippo on vähentynyt kantaa kurittavan loiseliön vuoksi. Suurin osa viherpeipoista talvehtii Suomessa. Laji on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa ja harvalukuinen Lapin taajamissa.

Vihervarpunen (grönsiska)

Vihervarpunen Jorma Tenovuo

Vihervarpunen on viherpeippoa pienempi  (12 cm), kellanvihreä viiruinen lintu. Tuntomerkkejä ovat pieni pää, tummat siivet, joissa kaksi vaaleankeltaista poikkijuovaa, ja lyhyt lovipäinen pyrstö. Pyrstön tyvellä on keltaista. Kyljessä on pitkittäisviiruja. Koiraalla on tumma pää ja kurkku. Naaras on väritykseltään hailakampi. Molemmilla sukupuolilla on silmän yläpuolella taaksepäin kulkeva vaalea juova. Kutsuääni on ”tsviy” ja ”tsvii-i”.

Vihervarpusparvet liikkuvat vilkkaasti ja heiluvat koivun tai lepän oksilla siemeniä syöden, välillä roikkuen jopa ylösalaisin. Suomessa talvehtivien vihervarpusten määrä vaihtelee suuresti eri talvien välillä.

Keltasirkku (gulsparv)

Keltasirkku Jorma Tenovuo

Keltasirkku on talitiaista vähän suurempi (17 cm). Selvimpänä tuntomerkkinä on pään ja vatsan keltaisuus. Selkä on ruskea, viiruinen. Pyrstö on melko pitkä, ja sen reunoilla vilkahtaa valkoista linnun lennähtäessä. Pyrstön tyven ja selän välissä näkyy, etenkin linnun lennähtäessä, punaruskea alue. Nokka ei ole kovin iso, mutta tarkkasilmäinen erottaa alanokan siniharmaana. Naaras on hailakamman värinen, kellanruskea. Laulu on kuuluva “tsi-tsi-tsi-tsi…tsyyy”, jonka viimeinen tavu eroaa selvästi alkuosasta.

Talveksi keltasirkut kerääntyvät parviksi. Talviruokinnalle tullessaan keltasirkku ei mielellään nouse lintulaudalle, vaan etsii maasta kauranjyviä ja muita pieniä siemeniä. Keltasirkku pitää myös kauralyhteestä. Säikähtäessään linnut lentävät lähellä olevan koivun latvustoon tarkkailemaan tilannetta.

Urpiainen (gråsiska)

Urpiainen Jorma Tenovuo

Urpiainen on noin vihervarpusen kokoinen, pieni  (13 cm), yleisväritykseltään harmaa, juovainen lintu. Se on helppo tunnistaa otsassa olevasta punaisesta laikusta. Koiraalla on hiukan punertavaa sävyä myös rinnassa, mikä naaraalta puuttuu. Siivessä on valkea poikkijuova. Nokka on pieni, ja sen alla on musta leukalappu.

Talvella urpiaiset kerääntyvät parviksi, jotka liikkuvat levottoman oloisesti rikkaruohostoissa ja puiden oksilla. Välillä parvi lehahtaa lentoon laskeutuen kohta naapurikoivuun. Lennossa parvesta kuuluu iloista ”dsup dsup” -pulinaa, ja oksalla istuessaan urpiaiset kommunikoivat ”tsäii”-tervehdyksin. Kevätauringon paistaessa koiras alkaa laulaa surisevaa lauluaan. Urpiaisten määrä vaihtelee talvittain.

Varpunen (gråsparv)

Varpunen Hannu Eskonen

Varpunen on tukevan oloinen (14 cm) viherpeipon kokoinen pikkulintu, jolla on melko kookas siemensyöjän nokka. Selkä on ruskea, ja siinä on mustia juovia. Alapuolelta varpunen on harmaa. Koiraalla on harmaa päälaki ja posken alaosa sekä musta silmän ja nokan välinen alue ja kurkkulappu (musta kurkkulappu laajenee kesällä rintaan). Silmän takana on punaruskea alue. Naaraan pää on muuten tasaisen ruskea, mutta silmästä taaksepäin lähtee vaaleampi juova.

Varpunen viihtyy asutuksen liepeillä, aina pienistä taajamista kaupunkien keskustoihin. Varpunen elää parvissa ja on kotipaikkauskollinen ympäri vuoden. Sen seurallista ”tsirp tsirp tsirp” –ääntä kuulee pensasaidoista ja räystäiltä.

Pikkuvarpunen (pilfink)

Pikkuvarpunen Pekka Nurminen

Pikkuvarpunen on vain aavistuksen varpusta pienempi (14 cm). Pikkuvarpuskoiras ja -naaras ovat samannäköiset, ja ne muistuttavat hieman varpuskoirasta. Eroina ovat kuitenkin pikkuvarpusen ruskea päälaki (varpusella harmaa) ja valkealla poskella näkyvä pyöreähkö musta täplä, mikä on pikkuvarpusen paras tuntomerkki.  Pikkuvarpunen ääntelee samalla tavalla kuin serkkunsakin, mutta sirkutus on soinniltaan kirkkaampaa ja kovempaa.

Pikkuvarpunen viihtyy samanlaisessa ympäristössä kuin varpunen, mutta ei aina tule aivan kaupunkien keskustoihin. Pikkuvarpunen on runsastunut voimakkaasti, ja se on levittäytynyt jo Lapin eteläosiin saakka.

Mustarastas (koltrast)

Mustarastas Pekka Nurminen

Mustarastas on hiukan pyylevä (27 cm) ja pitkäpyrstöinen. Koiras on täysin musta. Nokka tummuu syksyllä, mutta kevääksi se muuttuu taas kauniin keltaiseksi. Naaras on ruskea, ja sen rinta on vaaleanviiruinen. Naaraalla nokka on aina tumma.

Säikähtäessään mustarastas lehahtaa lentoon ja lentää maata viistäen viereisen pusikon suojiin ja ääntelee sieltä kimakkaa ”pink-pink”-varoitustaan. Mustarastaan kaunis, huilumainen laulu on monelle kevään ensimmäinen merkki.

Mustarastas viihtyy talvella ihmisten läheisyydessä. Se on oppinut käyttämään ihmisen tarjoamaa ravintoa hyväkseen, ja yhä useampi mustarastas jääkin Suomeen talveksi. Ruokinnalla sen herkkua ovat pähkinät, leivänmurut sekä kuivatut marjat ja omenat.

Punatulkku (domherre)

Punatulkku Pekka Nurminen

Punatulkku on rauhallisen oloinen, tukeva (16 cm) lintulautavieras. Sillä on musta kurkku ja päälaki sekä tukeva kekomainen nokka. Koiraalla rinta on punainen ja naaraalla ruskea, selkä on molemmilla harmaa. Siivet ja pyrstö ovat mustat. Siivellä on valkea poikkijuova. Lisäksi lennossa pyrstön tyven ja selän välissä erottuu valkea alue.

Punatulkut liikkuvat talvisin pareittain tai pienissä parvissa. Välillä parvesta voi kuulla pientä surumielistä viheltävää kutsuääntä ”pjy-pjy”.  Suurin osa talvehtii, mutta osa vaeltaa jopa Keski-Eurooppaan saakka.

23.03.2024Rauhallista Pääsiäisaikaa kaikille!
11.03.2024Pääsiäinen 2024 - paaston jälkeen virvotaan varvotaan tuoreeks terveeks!
10.03.2024Onnellisuus on ikioma voimavara ja arjen resurssi!
07.03.2024Nimen muistaminen on toisen arvostamista!
01.03.2024YKSINÄISYYS on voimakkaasti eriarvoistava ja yhteiskunnallisesti kallis asia!
14.02.2024Iloista ystävänpäivää 💝
08.02.2024Talvipyöräily on myös sinun juttusi muutaman vinkin luettuasi ja eikun tuumasta toimeen.
07.02.2024Taidenäyttelyihin museokortilla - kaikkien aikojen kortilla!
06.02.2024Voiko presidentin valita arpomalla?
06.02.2024Laskiaisena lasketaan mäkeä ja juodaan kaakaota!
04.02.2024Pikkuorava tuo iloa arkeen samoin tintit
27.01.2024Tammikuussa bongataan lintulaudan ruokailijoita
25.01.2024Uneksitaan ja eletään arkea vahvasti!
22.01.2024Hymyillään Runebergin päivänä :)
20.01.2024Murtsikka on mukavaa ja tehokasta liikuntaa
20.01.2024Emme opiskele koulua vaan elämää varten "Non scholae, sed vitae discimus?
17.01.2024Nuoret kaipaavat eniten arkista yhdessäoloa vanhempiensa kanssa. Lue vinkit arkeen.
28.12.2023Lemmikit ja uusi vuosi!
21.12.2023Jouluisia tunnelmia
21.12.2023Ihana enkeliruno Elina Karjalaiselta
21.12.2023JOULULAHJAKSI aikaa ja ystävyyttä
20.12.2023Koskettava joululaulu 1939
03.12.2023Rauhaa, joulurauhaa - muista joulusi pyhittää!
08.10.2023Lukutaidon merkitys kasvaa, mutta taso heikkenee!
01.10.2023Syksyn valoa!
30.07.2023Viljat, marjat ja porkkanat talteen
20.07.2023Syksyn sato talteen Marttojen tyyliin
08.06.2023Kolme neljästä valmis siirtämään koululaisten kesälomia
25.05.2023Kesä tulee syreenit ja orvokit loistavat
10.05.2023Aurinkoista Äitienpäivää kaikille!
19.03.2023Kevät keikkuen tulevi ja niin tulee linnutkin
01.01.2023Hyvää uutta vuotta 2023!
31.12.2022Uusi vuosi on mahdollisuus!
01.12.2022Tulen ja valon joulu valtaa Kalevan kirkon 17.12. Tule mukaan!
30.11.2022Adventtiaika alkaa.
30.11.2022Joulun alusajan mietteitä.
17.11.2022Käytä äänioikeuttasi! Seurakuntiin valitaan uudet päättäjät sunnuntaina 20.11.
05.11.2022Vaikuta kirkon asioihin sekä kanssakulkijoiden arkeen omilla kulmilla!
06.10.2022Uskottu Toivottu Rakastettu olet Sinä!
21.09.2022Päivän sana kirkolla
14.09.2022Eiks kaikki osaakaan englantia - do speak english!
14.09.2022Syksyn kauneus ja haikeus
13.09.2022#OikeusTurvallisuuteen, #MunTurvallisuus, #SunTurvallisuus
20.06.2022Juhannus onkin Joulu vai onko - Kokkotuli häätää pahat henget ja miksipä ei sääsketkin!
05.05.2022Hyvää Äitienpäivää kaikille!
05.05.2022Kevään riemua ja kaihoa runomuodossa
03.05.2022Hurahda kevääseen.
10.03.2022Leivotaan Minna Canthin kakku
02.02.2022Hyvää Ystävänpäivää! Lähetä kortti ja yllätä Ystävä!
03.12.2021Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
19.11.2021Lapsen oikeuksien viikko 2021
27.08.2021Pyöräilyviikko
09.08.2021Syyskuu - vielä on kesää jäljellä - puutarhassakin
22.06.2021Juhannuksen aikaa ja taikaa!
12.05.2021Juhli kesän tuloa iloisella mielellä ja nosta malja!
11.05.2021Pyöräily on erinomainen kestävyyskunnon kohottaja!
09.05.2021Mukavaa mökkielämää luonnollisesti!
08.05.2021Hyvää Äitienpäivää kaikille!
24.04.2021Kesän edistyminen on mielenkiintoista!
05.03.2021Tampereen keskustorilla kahvitellaan kesällä kirkossa!
03.03.2021Ulkoilua ja lenkkeilyä rajoitettaneen Suomessakin.
14.02.2021Laskiainen tänä vuonna
26.01.2021Hyvää Ystävänpäivää kaikille!
25.01.2021Runebergin päivän leivokset siis ekat on jo syöty!
19.11.2020Lapsen oikeuksien viikko 2020
05.09.2020Pyöräilyviikon aikana 5.-13.9.2020 lähes joka päivä järjestetään jotain.
21.08.2020Kun some on täynnä tolloja, yksi piirros auttaa
06.07.2020Mitä tulee sateisen heinäkuun alun jälkeen?
30.06.2020Vinkkejä vapaa-ajan viettoon
28.05.2020Vältä korona ÄLÄ aivasta tai yski käsiin ja porukassa!
04.05.2020Kevään seuranta nyt ajankohtaista!
28.04.2020Iloista Vappua sinulle!
14.04.2020Kevään tuojat - muuttolinnut saapuvat!
28.02.2020Miksi Kalevalan päivää juhlitaan 28. helmikuuta?
25.02.2020Kassalla rupattelu lisää onnellisuutta siis EI itsepalvelukassoille!
17.02.2020Sellutehtaiden savukaasuista voisi valmistaa polttoainetta koko Suomen autoille!
16.12.2019Kansalaisaloite jätetty = Ilotulitukset ovat ammattilaisten hommia!
15.12.2019Jouluna herkutellaan monin eri tavoin eri maissa
10.12.2019Joulukortteja on kiva saada ja antaa!
01.12.2019Adventti aloittaa joulun odotuksen
02.11.2019Nyt viimeistään on aika sytyttää kynttilöitä
07.09.2019Kaupunkien nopeusrajoitus tulisi laskea 30 kilometriin tunnissa
19.08.2019Maaseudun taksikuski on vanhuksen mukana lääkärissä, kaupassa ja kahvipöydässä
02.08.2019Kuinka moni on tajunnut jättää kissavideot katsomatta? Suomalaiset pahimpia videoiden kuluttajia!
18.07.2019Luonnosta voimaa ja herkkuja pöytään.
09.07.2019Tango hurmaa, mutta onkos tanssi tehokasta kuntoliikuntaa vai vain joutavanpäiväistä hiihtelyä parketilla?
04.07.2019Muovi edustaa kerskakulttuuria, suomalaisfirmalta vaihtoehto muovihaarukoille!
10.06.2019Pönttöbongattuja ja pihassa oleilevia lintuja
07.06.2019Lintuja bongaamaan pöntöille pihassa ja muualla!
04.06.2019Kiva kun ruotsin kielen asema yo-kirjoituksissa palautettiin!
27.05.2019Koululaisten kesäloman ajankohtaa siirrettävä - takaisin kouluun ELOKUUN LOPUSSA!
06.05.2019Pyöräilyviikko 2019 poljetaan 4.-12. toukokuuta
29.04.2019Pyöräilykirkko 2019 siis pyöräretki Pirkkalan Vanhalle kirkolle
07.04.2019Avokadoruokien vesijalanjälki, oletko ajatellut asiaa?
01.04.2019Kevät = maaliskuussa maata näkyvissä - huhtikuussa humahtaa
03.03.2019Kalevalamitta on suomalaista räppiä!
27.02.2019Pirkan Hiihto 90 km talviloman huipennus
13.02.2019Miksi uni ei tule?
31.01.2019Osallistu Ulkona kuin LumiUkko kampanjaan!
27.01.2019LOISTAVA UUTINEN - suomalainen tuotekehitys on Kehitystä!

Näytä lisää »