Voiko presidentin valita arpomalla?

Vain harva tietää presidentinvaaliin ja vaaleihin yleisesti liittyviä hauskojakin knoppitietoja. Nappaa tästä itsellesi triviatason tietämystä vaaleista!

Kirjoittaja YLE:n sivuilla Elli Piirainen 6.2. 19:05

Miten toimitaan, jos on vaalipäivänä äänestysjonossa klo 20? Tai saako äänestyslipukkeesta ottaa kuvaa?

Presidentinvaaliin ja toimikuvaan liittyy monia eri nippelitietoja, joita harva tietää. Koostimme vastaukset yhdeksään kysymykseen, joita moni on voinut joskus miettiä.

Kysymykset on koottu Yle Uutisten Instagramin-tilin tarina-osiosta, jossa seuraajilta kysyttiin, mikä heitä vaaleissa on aina mietityttänyt.

Juttua varten haastateltiin oikeusministeriön vaalijohtajaa Arto Jääskeläistä ja Helsingin kaupungin keskusvaalilautakunnan sihteeriä Veera Reunaa.

1. Mitä tehdään, jos äänet menevät tismalleen tasan?

Jos äänet menisivät tismalleen tasan – molemmat ehdokkaat saisivat vaikka 1 500 475 ääntä – presidentin valinta suoritettaisiin arpomalla.

Vaalilaissa on tasatilanteita varten vakioratkaisu, ja se on arvan käyttö.

Arpomisen voi tehdä monella tavalla: vetämällä nimilapun hatusta, vetämällä pitkää tikkua tai muulla tavoin arpomalla. Koko maan tuloksen vahvistava Helsingin vaalipiirilautakunta päättäisi arpomistilanteessa, miten arvonta suoritetaan.

2. Onko koskaan käynyt niin, että ensimmäisen kierroksen häviäjä olisi voittanut vaalit?

Ensimmäisen kierroksen häviäjä ei ole koskaan voittanut vaaleja.

Suora kansanvaali presidentinvaalissa on ollut käytössä vuodesta 1994 asti. Siitä asti ensimmäisen kierroksen voittaja on myös jokaisella kerralla voittanut vaalit.

3. Jos presidentti kuolee kesken kauden, nouseeko toiseksi tullut valtaan vai tuleeko uudet vaalit?

Jos presidentti menehtyisi kesken toimikautensa, pitäisi järjestää uudet vaalit.

Jos presidentin menehtyessä kautta olisi jäljellä enää vaikkapa puoli vuotta, se menisi käytännössä yksi yhteen presidentin toimikauden päättymisen kanssa. Pääministeri toimisi presidentin sijaisena lopun ajan, ja uudet presidentin virkaan ehdolla olevat kävisivät kampanjansa ja vaalit pidettäisiin puolen vuoden sisään.

4. Jos toisella kierroksella toinen ehdokkaista estyy eikä voikaan olla enää ehdolla, tuleeko toisesta presidentti?

Ei tulisi, vaan vaali järjestettäisiin kokonaan alusta.

Jos toisella kierroksella toinen presidenttiehdokkaista jotenkin estyisi, eikä voisi enää olla ehdolla, presidentinvaali pitäisi järjestää kokonaan uudestaan alusta. Hallitus päättäisi uuden vaalipäivän mahdollisimman pian ja koko ruljanssi kampanjoineen alkaisi alusta: vaalia varten tehtäisi uudelleen listat äänoikeutetuista, ehdokasasettelu alkaisi alusta ja niin edelleen.

Vaalia ei ole koskaan jouduttu tällä tavalla järjestämään uudestaan.

5. Miten paljon halvemmaksi yhden kierroksen vaalit olisivat tulleet?

Karkeasti arvioiden vaalit tulisivat 13–14 miljoonaa euroa halvemmaksi.

Järjestämiseen kuluu eri ihmisten työaikaa ja rahaa, joten siksi yhden kierroksen vaali olisi tullut halvemmaksi.

6. Ketkä laskevat annetut äänet?

Osa on kaupungin virkamiehiä, osa ihan tavallisia kansalaisia.

Esimerkiksi Helsingissä ääntenlaskijat ovat Helsingin vaalipiirilautakunnan palkkaamia yksityisihmisiä. Ääntenlaskijat laskevat ääniä monesti eri vaaleissa useana vuonna putkeen.

7. Saako äänestyslipukkeesta ottaa kuvaa?

Periaatteessa äänestyslipukkeesta ei saisi ottaa kuvaa, jotta vaalisalaisuus ei paljastuisi.

Tietenkään virkailijat eivät voi mennä äänestäjän perässä koppiin seuraamaan, ettei äänestyslipuketta kuvata. Toisin sanoen kuvaamista ei voi kokonaan kieltää, mutta sitä ei suositella.

8. Voiko toisella kierroksella äänestää, jos täyttää 18 vuotta ensimmäisen kierroksen jälkeen?

Ei voi äänestää, koska presidentinvaali on yksi kokonaisuus, joka on kahdessa osassa.

Toinen kierros on jatkoa ensimmäiselle vaalille. Sen takia ensimmäisen ja toisen kierroksen välissä 18 vuotta täyttävät eivät pääse äänestämään presidentinvaalissa ollenkaan. Lista presidentinvaalin äänioikeutetuista tehdään joulukuun loppuun mennessä: silloin tarkistetaan, ketkä ehtivät täyttää 18 ennen ensimmäistä vaalipäivää.

9. Kuinka kauan äänestyspaikkoja pidetään auki, jos kello 20 ovella on pitkä jono?

Äänestyspaikkoja pidetään auki niin kauan, kunnes jokainen jonoon kello 20 mennessä asettunut on ehtinyt äänestää, vaikka jono olisi kuinka pitkä.

Jonoon saa asettua iltakahdeksaan saakka. Äänestyspaikan vaalityöntekijät seuraavat jonotilannetta ja kertovat, kun kello on lyönyt kahdeksan ja jonosta on ”myöhästynyt”.

Äänestysjonossa pätee karkeasti sama logiikka kuin alkoholin ostossa vähittäismyynnistä. Valviran ohjeen mukaan alkoholijuomat, jotka asiakas on saanut haltuunsa ennen kello 21:tä, voi maksaa kassaan kello 21:n jälkeen. Kaupoissa käytännöissä voi tosin olla liikekohtaisia tulkintaeroja.