Pääsiäinen on jo huhtikuun alussa tänä vuonna

Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein.

Pääsiäistä vietetään kevään ensimmäistä täysikuuta seuraavana sunnuntaina, aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.

Monet pääsiäiseen liittyvät perinteet ovat pohjimmiltaan pakanallisia ja liittyvät valon lisääntymiseen luonnossa.

Pääsiäisenä liikkeelle lähtevät pääsiäisnoidat koristeltuine pajunoksineen. Tavassa yhdistyvät itäsuomalainen, ortodoksinen virpominen ja länsisuomalainen trulliperinne. Läntisessä Suomessa lapset ovat kierrelleet noidiksi pukeutuneina pääsiäislauantaisin jo 1800-luvulla.

Pääsiäinen on koettu hyvien ja pahojen voimien valtataisteluksi, jossa elämä voittaa kuoleman. Virpominen on palmusunnuntain perinne, jossa virpoja karkottaa pahoja henkiä ja toivottaa onnea ja terveyttä pajunoksia heiluttamalla. Virpominen viittaa myös palmusunnuntain sanomaan, jolloin Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin, ja kansa heitti hänen eteensä palmunlehviä.

Perinteinen virpomisloitsu menee näin:

Virvon varvon,

tuoreeks, terveeks,

tulevaks vuueks,

vitsa sulle, palkka mulle!

Pääsiäisen värit

Suomalainen luonto ei viherrä vielä pääsiäisen aikaan, mutta nopeasti kasvava rairuoho symboloi kevääseen heräämistä. Rairuohon kasvattaminen tuli suosituksi 1960-luvulla. Vanhempi perinne on asettaa pöydälle pajunkissoja. Paju on pohjoisessa ainoa kasvi, joka itää pääsiäisen aikaan. Myös narsissit ovat koristaneet pääsiäisen aikaa jo 1800-luvulta alkaen.

Kananmunat, samoin kuin kanat, tiput ja jänikset, ovat syntymän ja elämän symboleja. Keltuaisen väri on tärkeä pääsiäisen väri, vaikka munat alun perin värjättiinkin ylösnousemuksen värisiksi eli punaisiksi. Suomessa on suosittu munien keittämistä sipulinkuorien kanssa, jolloin ne värjäytyvät punaruskeiksi. Maailmankuuluja ovat Fabergén koristeelliset pääsiäismunat, joita kultaseppä Fabergé apulaisineen teki pääosin Venäjän keisariperheelle.

Pääsiäisruokia

Suomalainen pääsiäisen perinneruoka on mämmi. Se on imellytettyä ruispuuroa, joka valmistetaan ruismaltaasta ja ruisjauhoista. Muinaisesta Persiasta juontuvan mämmin suomalainen historiankirjoitus alkaa 1700-luvun Varsinais-Suomesta. Pitkän valmistusaikansa vuoksi mämmi ostetaan yleensä kaupasta. Mämmi nautitaan usein sokerin ja maidon tai kerman kanssa.

Pasha on ortodoksisista pääsiäispöydistä levinnyt herkku. Perinteisesti sitä on valmistettu paaston ajalta säästyneistä raaka-aineista: rahkasta, kermasta, sokerista, kananmunasta ja voista. Pashaa voi maustaa esimerkiksi rusinoilla, sitruunamehulla ja vaniljalla.

Pääsiäiseen kuuluvat olennaisesti myös suklaamunat, leluja sisältäviin yllätysmunista aitoihin kuoriin valettuihin muniin. Muita pääsiäisruokia ovat muun muassa munamaito, erilaiset lammasruoat, verimakkara ja uunijuusto.

Perinteisesti pääsiäinen on ollut Suomessa harras juhla, johon ei alkoholi ole kuulunut.

Pääsiäisen vertauskuvia

Pääsiäisenä tuntuu menevän perusasiat sekaisin. Uskomukset kertovat munivasta pupusta ja kukostakin. Toisaalta Keski-Euroopassa jänis hoitaa pääsiäisenä samaa tehtävää kuin joulupukki. Se jakelee hyvätapaisille lapsille ja aikuisille munia. Noidat taas koettivat muinoin tuhota karjaonnen.

Pupu

Hedelmällisyyden symbolina jänis kuvaa uutta elämää. Anglosaksissa pakanauskonnoissa palvottiin kevään jumalatarta Eastrea eli Eostrea, joka viittaa hedelmällisyyteen. Eostren uskottiin tulevan pääsiäisen aikaan maan päälle jäniksen muodossa ja munivan värillisiä munia.

Vanhan uskomuksen mukaan jänis nukkuu silmät auki. Sitä on pidetty vertauskuvana ylösnousseesta Vapahtajasta, joka ei kuolleessaan nukkunut ikuiseen uneen.

Pääsiäismuna

Munan ajateltiin olevan taikakalu, jonka Eostrea-jumala munii. Vastalahjaksi tästä taikakalusta annettiin värjättyjä munia. Erään tulkinnan mukaan munan kuori symbolisoi Vanhaa testamenttia, joka kätkee sisäänsä Uuden testamentin eli se on munan sisus.

Tiput

Keltainen poikanen liittyy munan merkityksiin kuten kevääseen ja uuteen elämään.

Pääsiäiskukko

Kukkoa on käytetty kirkkotaiteessa valppauden ja kestävyyden vertauskuvana. Kirkonkukkohan on monien kirkontornien ja kellotapuleiden huipullakin. Kukko havahdutti laulullaan Pietarin, joka oli juuri kieltänyt Jeesuksen kolmesti. Lapsille munivassa pääsiäiskukossa on risteytynyt aapiskukko ja pääsiäispupu.

Pääsiäiskukat

Pääsiäislilja on puhtauden ja viattomuuden vertauskuva. Narsissi kuvaa Kristuksen ylösnousemusta, koska se kasvaa maan pinnalle juuri pääsiäisen aikaan.

Mämmi

Israelilaisten pääsiäisateriaan kuului happamaton leipä. Juutalaisille pahan vertauskuva, ja kaiken happamen poistaminen kuvasi sitä, että juhla-aterialle on tultava vilpittömällä mielellä. Happamaton tarkoittaa pahan vallasta vapautettua. Suomalaisessa ruokavaliossa happamatonta pääsiäisleipää vastaa mämmi, jota on meillä valmistettu ainakin jo 1700-luvun alussa.

Myös venäläisten pasha kuuluu tähän ruokaryhmään. Se syntyi alkujaan suuren paaston vaikutuksesta, koska maitoa oli vaikea säilyttää, se otettiin talteen rahkana.

Pääsiäislammas

Pääsiäisen lammasruoka liittyy toisaalta käsitepariin Kristus – Jumalan karitsa ja toisaalta viimeiseen ateriaan, jolloin Jeesus opetuslapsineen söi vanhan juutalaisen pääsiäistavan mukaan karitsanlihaa. Katolisissa maissa lammas on kristillinen symboli ja protestanttisissa maissa se on myös suosittu pääsiäiskoriste.

Noidat

Pohjanmaalla sytytettiin muinoin tulet, jotta noidat eivät tulisi navettaan leikkaamaan lehmiltä hännät tai viemään karjalta karvoja ja nahanpaloja. Pitkäperjantaista sunnuntaiaamuun, jolloin Jeesus oli haudassaan, pahuuden voimat saattoivat iskeä erityisesti kotieläimiin. Noitien torjumiseksi on lankalauantaina sytytetty pääsiäiskokkoja. Myös navetassa  piti polttaa tulta, ettei kesällä karjalle tapahtuisi mitään pahaa.

Pajunkissa

Virpomisväline, jolla herätettiin nukkuvat ja karkotettiin pahat henget. Virpoja on pääsiäisen kynnyksellä tullut hakemaan palkkaansa kuten kananmunia tai muita elintarvikkeita. Pajunkissa on pohjoinen versio palmunoksista.

Lisätietoa ja lähteet: Pyhät ajat (Pentti Lempiäinen) Kirjapaja, Juhlat alkakoot! (Anu Seljavaara, Päivi Kärjä) WSOY, Suomalainen kirjallisuuden seuran julkaisut,, YLE Oppiminen sivusto