Ammattikoulun kasvokkain opetusta on lisättävä, koska lähiopetus vähentää syrjäytymistä!03.04.2018 Ammattikoulussa kasvokkain opetusta eli lähiopetusta ei saa vähentää vaan lisätä!Lähes jokainen nuori saa opiskelupaikan peruskoulun jälkeen, mutta parikymppisistä viidesosa on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Riittävä lähiopetus kiinnittäisi nuoret opiskeluun. Kun ammattiin opiskelevalla on viikossa lähiopetusta vain parikymmentä tuntia, koulupäivät jäävät lyhyiksi. Jos vielä koulumatkat ovat pitkiä ja hankalia, opiskelija ei välttämättä viitsi vaivautua liikkeelle parin oppitunnin tähden. Poissaolot johtavat usein opintojen Ammatillisessa koulutuksessa lähiopetustuntien riittävä määrä kiinnittäisi nuoret oppilaitokseen ja takaisi ammattitaidon. – Peruskoulussa oppitunteja on kolmisenkymmentä, ammattiin opiskelijoilla saattaa olla vain parikymmentä viikossa. Tuollaisilla tuntimäärillä on haasteellista oppia ammattiin eivätkä puolikkaat päivät valmista työelämään. Lähiopetuksen leikkaukset vertautuvat heitteillejättöön, ja niillä kylvetään syrjäytymisen siemen, Savon ammatti- ja aikuisopiston Kuopion teknologian alojen opinto-ohjaaja Juhani Lantto pahoittelee. Savon ammatti- ja aikuisopistossa Sakkyssä tavoitteena on siirtyä täysipäiväisiin lukujärjestyksiin. Yhtenä vaihtoehtona on pohdittu 50&50-mallia, jossa opiskelijat olisivat puolet ajasta koulussa ja puolet työpaikoilla tai työpaikan kaltaisissa oppimisympäristöissä. Toimiva keino vähentää opintojen keskeyttämistä on Valma-koulutus. Valmentavaan koulutukseen sisältyy tutustumista eri aloihin ja työpaikkoihin. Tärkeää on myös oppia tuntemaan itsensä, tulemaan toimeen toisten kanssa ja tutustua suomalaiseen kulttuuriin. Sakkyssä lähes parinsadan opiskelijan Valma-joukossa on sekä 15–16-vuotiaita nuoria että aikuisia maahanmuuttajia. – Valmassa pätevät opettajat ja ohjaajat rakentavat opiskelijalle henkilökohtaista oppimispolkua hyvin tuloksin, Lantto kertoo. Peruskoulun päättävistä nuorista yli 98 prosenttia saa opiskelupaikan toiselta asteelta. Liian monella opinnot kuitenkin keskeytyvät.– Pyrimme puuttumaan poissaoloihin nopeasti ja otamme yhteyttä koteihin. Yhteistyö opiskelijahuoltoryhmässä toimii hyvin, Lantto kertoo. Lantto tuntee myös peruskoulun ja lukion, sillä hän valmistui alun alkaen historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi ja myöhemmin opinto-ohjaajaksi. Hän työskenteli peruskoulussa ja lukiossa vuoteen 2010, jolloin siirtyi ammatilliselle puolelle. – Meillä opinto-ohjaaja saa keskittyä enemmän henkilökohtaiseen ohjaukseen, Juhani Lantto toteaa. Teksti/kuva: Opettaja |
keskeyttämiseen, ja nuori jää koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Tällaisia nuoria on Suomessa hälyttävän paljon. 20–24-vuotiaista miehistä yli 21 prosenttia ja naisista yli 15 prosenttia ei opiskele, käy töissä tai ole suorittamassa asevelvollisuutta.