TABLETTI VAI RIHVELITAULU -> mieluiten molemmat tehokäyttöön!08.02.2016 Osaaminen heikentyy lähes kaikissa oppiaineissa– lukutaidottomuusko vaivaa nyt jo Suomen koulua. Onko meillä varaa edelleen säästää perusopetuksesta! EI ole, jos halutaan pysyä kehityksen ja kehittämisen kärkimaana. Näin PISA:ssa tällä kertaa:
Tutkimukset antavat viitteitä siitä, etteivät nuoret näe koulua yhtä merkityksellisenä kuin aikaisemmin. Suomi on pitkään paistatellut Pisa-tutkimuksissa koulutuksen huippuosaajana, josta on haettu mallia ympäri maailmaa. Kansainvälisesti oppimistulokset ovat edelleen kärkiluokkaa, mutta signaaleja osaamistason heikentymisestä on viime vuosina näkynyt eri tutkimuksissa. - Osaamistason lievää laskua taitaa olla lähes kaikissa oppiaineissa, poikkeuksena englanti. On tarpeen miettiä ja tutkia, onko syy koulussa vai muissa yhteiskunnan ilmiöissä ja tapahtumissa. Muuttuuko maailma niin nopeasti, että koulussa ei ehditä reagoida siihen, pohtii opetusneuvos Leo Pahkin Opetushallituksesta. Eräs suuri muutos nuorten maailmassa on digitalisaatio. Internet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet niin tiedonhankintaa, yhteydenpitoa kuin vapaa-aikaakin. Diginatiivi sukupolvi viettää yhä enemmän aikaa tietoverkoissa. Toinen kysymys on, miten koulu pystyy sopeutumaan muutokseen ja osaa hyödyntää uusia välineitä oppimisessa. Pisa 2012 -tutkimuksessa yhdeksäsluokkalaisten matematiikan osaamisessa ja sijoituksessa oli pudotusta. Myös Suomessa samana vuonna tehty selvitys matematiikan oppimistuloksista peruskoulun päättövaiheessa osoitti lievää mollivoittoista trendiä, kertoo erikoisasiantuntija Juhani Rautopuro Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta. Pisa-tutkimus osoitti laskua myös nuorten lukutaidossa.- Nuoret lukevat pitkiä yleiskielisiä tekstejä yhä vähemmän. Heitä ympäröi digitaalinen ympäristö, jossa viestintä on erityyppistä kuin kouluissa. Se vaikuttaa kaikkiin oppiaineisiin. Koulun tehtävänä on osoittaa tämä ero ja johdattaa abstraktimman yleiskielen käyttöön, äidinkielen opetusneuvos Minna Harmanen Opetushallituksesta sanoo. Eräänä syynä oppimistulosten laskusuunnalle on nähty oppilaiden välisten erojen kasvu. Osa lapsista ja nuorista pärjää paremmin kuin koskaan, kun taas toisilla menee yhä heikommin. Tämä nakertaa pohjaa Pisa-menestykseltä, jonka taustalla on usein nähty tasavertaiset oppimismahdollisuudet. - Tutkimukset antavat viitteitä siitä, etteivät nuoret näe koulua yhtä merkityksellisenä kuin aikaisemmin. Myös vanhempien arvostukset ja yhteiskunnan suhtautuminen koulutukseen vaikuttavat nuoren näkemykseen, Harmanen pohtii. Pisa-tutkimus on Harmasen mukaan jo vaikuttanut uuteen opetussuunnitelmaan, jonka tavoitteena on parantaa osaamista. Eräs painopiste on monilukutaito, joka ohjaa nuoria monenlaisten tekstien ja viestintämuotojen ymmärtämiseen ja tuottamiseen. STT, Helsinki/Tarja Repo 8.2.2016 |