Talouskasvusta huolimatta köyhien lasten osuus kaikista lapsista kasvaa.
Vuoden 2015 tulonjakotilaston mukaan 9,4 prosenttia lapsista kuului pienituloiseen kotitalouteen; vuonna 2016 heidän osuutensa oli jo yli kymmenen prosenttia, yli satatuhatta köyhyydessä elävää lasta.
Viime vuosina lapsiperheitä on köyhdyttänyt muun muassa sosiaalietuuksien indeksitarkistuksen jäädytys sekä lapsilisien leikkaukset, jotka alkoivat jo 1990-luvun laman seurauksena. Kun vuonna 1994 kolmesta lapsesta maksettiin lapsilisää vuoden 2015 hintatasolla 513 euroa, ensi vuonna sama summa on enää 319 euroa.
Lapsiasiavaltuutetun perinteisessä vuosikirjassa on köyhyyden poistamiseksi monia hyviä esityksiä, kuten lapsivaikutusten arvioinnin lisääminen lakiin.
Eriarvoistumisen kierrettä katkaisisi tehokkaasti toisen asteen koulutuksen maksuttomuus. Tätä ehdottava kansalaisaloite tulee eduskunnan käsittelyyn toukokuussa.
Nykyisin lukion suorittamisen kustannukset kirjahankintoineen nousevat jopa 2 600 euroon, joidenkin ammatillisten tutkintojen kulut ovat jopa useita tuhansia euroja. Tämä asettaa nuoret keskenään eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaa paineita vähävaraisten perheiden toimeentulolle.
Suomalaisnuorista peräti 15 prosentilla ei ole toisen asteen tutkintoa 25 ikävuoteen mennessä.
Tänä vuonna julkaistavan Nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo rahan puutteen vaikuttaneen opintojen keskenjäämiseen.
Suomi oli pitkään koulutuksen mallimaa, mutta nyt koulutustason nousu on jäänyt muun Euroopan tahdista. Tämä lisää eriarvoisuutta, sillä nyky-yhteiskunnassa on vaikea pärjätä tai edes työllistyä ilman koulutusta. Maksuttoman koulutuksen ulottaminen korkea-asteelle saakka lisäisi perheiden yhdenvertaisuutta. Samalla se olisi hieno kansallinen visio Suomen nostamiseksi taas koulutuksen ja osaamisen kärkimaiden joukkoon.