VANHEMMAN ROOLI AMMATIN VALINNASSA13.03.2015 Ajankohtaista: yhteishaku ammatilliseen ja lukiokoulutukseen sekä jatko-opintoihin."Mikä sinusta tulee isona? Lääkärihoitaja". Näin vanhemmat saattavat jutustella hiekkalaatikolla lapsensa kanssa tämän toiveammateista. Vanhempien taas kuulee silloin tällöin aikuisikäisinä toteavan, että "ajauduin ammattiin" tai "urani on sattumien summa" tai "minusta piti tulla kirjanpitäjä, mutta tulikin konserttipianisti". Edellä olevat laudahdukset antavat viitteitä siitä, miten monitahoinen asia ammatin- ja uravalinta on. Vanhemmat ja sukulaiset keskeisiä vaikuttajia nuoren uranvalinnassa Nuorista lähes kolmannes kouluttautuu ammattiin, josta he ovat kiinnostuneet jo lapsuudessa. Yhä useampi nuori tekee ammatinvalinnan - oman nuoruusiän tärkeimmän valinnan - kuitenkin enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti, vaikka ammatillista tietoutta on nykyään runsaasti tarjolla. Tutkimusten mukaan vanhemmat ja sukulaiset ovat keskeisiä vaikuttajia nuoren uravalinnassa. Koti antaa virikkeitä ammatilliseen suuntautumiseen, vaikka nuori harvoin tavoittelee nimenomaan isän tai äidin ammattia. Vanhempien oma ura ja työ muokkaavat lasten ja nuorten ammattimielikuvia; vanhempien kertomukset auttavat nuorta rakentamaan realistista kuvaa eri ammateista. Vanhempien ja sukulaisten kertomusten lisäksi nuoren omakohtaiset kokemukset ja harrastukset ohjaavat voimakkaasti ammatinvalintaa. Kokemuksia karttuu arjessa esimerkiksi koulussa, kirjastossa, harrastuksissa, perheravintoloissa, rippikoulussa, huvipuistoissa, konserteissa, sairaalassa tai matkoilla. Myös työelämään tutustumisjaksot, kesätyöt, tutustumiskäynnit, messut ja yritysvierailut kartuttavat nuorten käsityksiä eri ammateista. Yllättävää kyllä opinto-ohjaajat, ammatinvalinnan ohjaajat ja kaverit ovat vaatimattomassa roolissa nuorten ammattikuvien muokkaajina. Televisio, radio, lehtiuutiset, työpaikkailmoitukset, internet ja muu julkinen sana eivat juuri vaikuta uravalintaan lukuun ottamatta työmarkkinatilanneuutisia. Sosiaalinen median vaikuttuksia selvitellään. On selvää, että SoMe tulee jonkin verran vaikuttamaan nuoren ammattioreintaatioon. Maailma muuttuu - uusia ammatteja syntyy Suomessa kuten muuallakin Euroopassa ammatti- ja tuotantorakenteet ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen. Ruumiillisen työn osuus on vähentynyt. Työn sisällöt uusiutuvat ja osaamistasovaatimukset kasvavat. Kieli- ja viestintätaitoja, yhteistyökykyä, tieto- ja viestintatekniikan hallintaa ja luovuutta tarvitaan lähes kaikissa ammateissa. Vanhat ammatit ja ammattinimikkeet katoavat ja tilalle syntyy uusia: innovatiiviset henkilöt - erityisesti nuoret ja ennakkoluulottomat - kokeilevat uusia työtapoja ja voivat luoda uusia työtehtäväkokonaisuuksia, kenties uusia ammatteja. Vanhemmilla ei välttämättä ole tietoa näistä uusista ammateista, joten todellisuutta vastaavien ammattimielikuvien syntymisen kannalta koulujärjestelmällä ja työelämällä on merkittävä rooli tiedottamisessa. Oppilaitosten pitäisi tarjota nuorille enemmän mahdollisuuksia tutustua erilaisiin ammatteihin, erityisesti käden taitoja vaativiin uusiin ja vanhoihin ammatteihin. Nykyajan nuoren omakohtaiset kokemukset työstä saattavat rajoittua koulun antamaan työkasvatukseen ja työelämän tutustumisjaksoihin. Osalla nuorista taas saattaa olla varsin läheinen kosketus tiettyyn tai useampaankin työalaan kouluaikaisen työssäkäynnin ja kesätöiden kautta. Peruskoulun ja lukion yhtenä tehtävänä on osaltaan huolehtia nuorten työelämävalmiuksista i.e valmentaminen työelämään ja sen muutoksiin. Nuorille annettava enemman tietoa erilaisista ammateista ja ammatillisista opinnoista Koulutusjärjestelmämme tarjoaa monipuolisia väyliä edetä kohti toiveammattia. Koulussa toteutettava opinto-ohjaus sisältää ohjausta työelämään. Ohjaus lisää mm. nuorten tietoja työstä, ammateista, niihin kouluttautumisesta ja elinkeinoelämästä. Oppilaanohjausta tulisi lisätä erityisesti peruskoulun viimeisillä luokilla. Unelma-ammatti voi löytyä myös vapaa-ajan kiinnostuksen tai harrastusten kautta, joten nuori tarvitsee monipuolista ammattitietoutta. Suomalaiset nuoret ovat koulutusorientoituneita ja optimistisia tulevaisuuden suhteen Vaikka lääkärin lapsesta ei tulekaan 'lääkärihoitajaa' vaan esimerkiksi metallimies, vanhemmilla on edelleen vankka sanansija nuoren ammatti- ja uravalinnassa. Jos koulu tarjoaa nuorille oppilaan- ja ammatinvalinnanohjauksen kautta tietoa erilaisista ammateista ja niihin kouluttautumisesta, voivat vanhemmat pohtia nuoren kanssa hänen omia unelmiaan, toiveitaan, kiinnostuksen kohteitaan ja vahvuuksiaan. Niistä ammatinvalinnan tulisi lähteä liikkeelle. Vanhemmat voivat tarjota lapsille ja nuorille myös mahdollisuuksia tutustua eri ammatteihin vaikkapa kutsumalla heitä omalle työpaikalleen tutustumaan alan toimintaympäristöön. He voivat jarjestää yhdessä opettajien kanssa nuorille ammatinvalintateemailtoja, joissa vanhemmat kertovat kokemuksistaan ja koulutuksestaan. Vanhempien koulutusmyönteisyydellä on erityisen paljon merkitystä nuoren uravalinnoissa ja opintomenestyksessä. Opiskelu on opiskelijan työtä: opiskelun tulee olla mielekästä ja mukavaa aivan kuten työnkin tekijälleen. Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila Kasvatustieteen maisteri KM, MBA Master of Business Administration |
