Nuoret aikuiset eivät ole uusavuttomia02.05.2015 Nuorten aikuisten kodeissa vietetään vapaa-aikaa, levätään, huolehditaan ruokahuollosta, hoidetaan tekstiili- ja vaatehuoltoa sekä tehdään kodin ylläpitoon liittyviä huoltotehtäviä!Mediaa käytetään paljon hyödyksi, viihteeksi ja osana sosiaalista kanssakäymistä. Kodin eniten käytetyksi tilaksi mainitaan oleskelutilat, toisena tulee keittiö ja kolmantena median kuluttamiseen ja tuottamiseen liittyvät tilat. Teknologinen kehitys, laitteet, sähköinen kaupankäynti ja uudenlaiset palvelut sopimuksineen lisäävät kodin huoltoon ja ylläpitoon liittyviä tehtäviä. Sosiaalisen median on arvioitu siirtävän kahvila- ja kotitapaamiset verkkoon.Tosiasia on, että suuri osa aikaisemmin kodin ulkopuolella suoritetuista asiointi - ja kaupankäynti toiminnoista on siirtynyt verkkoon, ja palveluja käytetään kotona. Edellä mainittuja toimintoja tehdään viikoittain. Voidaan ajatella, että sähköisellä asioinnilla on yhteys siihen, että verkon ja kotitalouden teknologian käyttöön liittyviä huolto- , päivitys ja ylläpitotöitä tehdään kotitalouksissa kuukausittain. Median ja teknologian käytöstä ja ylläpidosta on tullut uusi kotitaloustyö.Median ja teknologian käytön hallintaan sisällytetään tässä sähköinen asiointi ja hankintojen tekeminen verkkokaupassa sekä kodin laitteistojen päivittäminen ja kodin digitaalisten laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden käytön huolto ja hallinta sopimuksineen. 25 – 30 - vuotiaat käyttävät aikaansa paljon media ja teknologian parissa, mutta näkevät tarvittavat kotitalouden taidot perinteisesti. Kotitalouden muutos ei poista perinteisiä taitoja, vaan lisää uusia taitojen tarvetta.Usein tarvittavana taitona jaksamisen taidot. Kotitalouden toimintaa on perinteisesti arvioitu siihen tarvittavan työmäärän ja kuluvan ajan perusteella. Kotitöiden määrä ä on tutkittu , keskittymällä päivittäisiin toimintoihin, niiden ajankäyttö ön, työmäärään ja tuottavuuteen. Kotitalouden taitona on nähty tuotantotaidot eli ruoanvalmistustaidot sekä vaatehuoltoon ja asumiseen liittyvät taidot. Ne ovat edelleenkin tärkeitä tuotantotaitoja, mutta myös osa kuluttajan ostajantaitoja. Kotitalouden toimintaympäristö monimuotoistuu.Uusi näkökulma on kotitalouden toiminta ympäristö ja sen hallinta. Joku kotitalouden jäsenistä kuuluu johonkin virtuaaliyhteisöön. Kotitalouksissa on paljon erilaisia teknisiä laitteita. Laitteiden valinta, käyttö ja kulujen hallinta on oma osaamisalueensa. Koneisiin ja laitteisiin liittyen kotitaloudet tekevät huomattavan määrän erilaisia sopimuksia lukuisten palveluntarjoajien kanssa. Voitaisiin puhua kotitalouden sopimusoikeudellisista taidoista. Kodin laitteiden käytön on perinteisesti ajateltu helpottavan kotitaloustyötä ja lisäävän aikaa. Ne nuoret aikuiset, jotka käyttävät aikaansa paljon internetissä ostavat valmisruokaa. Tästä voidaan ajatella, että kotitalouksien resurssien hallinta on yksi keskeisistä osaamisalueista. Resursseilla tarkoitetaan sekä aikaa että taloudellisia voimavaroja ja niiden suhdetta toisiinsa. Mitä kodeissa tehdään ja mitä taitoja kotitalouden kokonaisuuden hallinta todellisuudessa nykyään edellyttää? Tutkimuksista saatujen tietojen ja tulosten perusteella on tarpeen keskustella myös kodin kokonaisuuden hallinnan taitojen vaativuudesta. Opetuksen ja koulutuksen kehittämisen näkökulmasta on tarpeen pohtia, missä nämä taidot opitaan ja miten osaaminen syntyy. Kotitalouden hallinnan taidon saavuttamiseksi tarvitaan riittävä tietoaines sekä oppitunteja, joissa sovelletaan ja syvennetään tietoja käytännön taidoiksi ja osaamiseksi.Kotitalouden hallinta ja osallisuus – kokonaisuuden opettamisella turvattaisiin arjen hallintaan liittyvien kuluttajaoikeudellisten taitojen, resurssien hallinnan sekä erityisesti taloustaitoihin liittyvän systeemisen ajattelun muodostuminen. Mitä voidaan tehdä? Esimerkiksi kehitetään arjentaitojen oppimisympäristöjä kotia simuloivaksi opetuskodiksi, jossa voidaan oppia laaja - alaisesti kodin media- ja teknologiataitoja. Lue lisää uusista kotitaloustöistä: Nuorten aikuisten koti, kulutus ja ajankäyttö, Taina Mäntylä, Kuluttajavirasto, julkaisusarja 3/2010 |
