Kirkollisten päättäjien on tammikuusta 2015 alusta arvioitava päätöstensä vaikutukset lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä.
21.11.2014 Suomen evankelis-luterilainen kirkon – kansankirkon Kirkolliskokous hyväksyi yksimielisesti 2009 aloitteen, jolla tuetaan lapsen oikeuksia ja lapsivaikutusten arviointia.
"Kirkon on syytä näyttää esimerkkiä, miten lasten näkökulman huomioiminen toteutuu. Organisaation arjessa on arvioitava työtä ja toimintaa ihmisvaikutuksen näkökulmasta, ja hauraimmalta osaltaan juuri lapsivaikutusten näkökulmasta", totesi piispa Kari Mäkinen.
Kirkollisten päättäjien on tammikuusta 2015 alusta arvioitava päätöstensä vaikutukset lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä. Vaikutuksia on vaikkapa työntekijäresursseja, kiinteistöjä tai budjettia koskevilla päätöksillä. Lisäksi lasten ja nuorten mielipiteitä tulee kuulla heitä koskevissa asioissa.
Turussa toukokuussa 2014 kokoontuneen kirkolliskokouksen päätös sisällyttää lapsivaikutusten arviointi (LAVA) kirkkojärjestykseen oli yksimielinen.
Lapsia ovat arvioinnissa kaikki alle 18 vuotiaat lapset ja nuoret.
Lapsivaikutusarvioinnin avulla tehdään näkyväksi se, miksi ja miten, lasten ja nuorten osallisuus on tärkeää.
Lapsiystävällisen toimijan kriteerit ja keinot = Lapsiystävällisyyden tunnusmerkit
- Lapsen kasvuympäristö kartoitetaan ottamalla huomioon lapsen ruumiilliset, henkiset ja hengelliset tarpeet. Oikeus leikkiin näkyy tilaratkaisuissa.
- Hyvä kasvuympäristö on turvallinen ja tarjoaa kasvurauhan ja riittävästi lepoa. Erityisesti kiinnitetään huomiota lastensuojeluun.
- Lapsella on mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti ja tulla kuulluksi kaikissa itseään koskevissa asioissa joko henkilökohtaisesti tai edustajan välityksellä. Lapsen näkemys kartoitetaan eri ikäkaudelle sopivin menetelmin kuten saduttamalla, rippikoulujen alkuhaastatteluin, lapsi- ja nuorisoparlamentin välityksellä sekä keräämällä aloitteita ja palautetta.
- Asioista päätettäessä, ristiriitoja ratkaistaessa ja käytäntöjä luotaessa arvioidaan tilanne koko perheen näkökulmasta. Ensisijaisena tavoitteena on perheen hyvinvointi ja keskinäisen läheisyyden vahvistaminen. Tuetaan lasten ja vanhempien yhteistä toimintaa.
- Lapsen kanssa työskentelevät on koulutettu asianmukaisesti. Lapsesta huolehtivia aikuisia on riittävästi ja heidän toimintaansa valvotaan.
- Lapsiystävällinen työnantaja huolehtii lapsen vanhemman työajan, vapaapäivien ja lomien toteutumisesta sovitusti. Mahdollisissa muutoksissa ja työn suunnittelussa varmistetaan ensin lapsen etu.
- Kaikenlaisia perheitä tuetaan vanhemmuudessa. Erityisesti huolehditaan yksinhuoltajaperheiden tarpeista.
- Yhteiskunnan lapsiystävällisyyttä vahvistetaan usean toimijan verkostona. Yhteyksiä muihin lapsen ja perheen hyväksi toimiviin luodaan ja ylläpidetään aktiivisesti.
- Päättäjät käyttävät valtaansa lapsen parhaan toteutumiseksi erikseen luodun suunnitelman mukaisesti. Hallinnollisten päätösten vaikutukset lapsiin arvioidaan etukäteen. Kummitoiminnan kautta rakennetaan yhteyttä luottamushenkilön ja lasten ja nuorten välille.
- Nämä lapsiystävällisyyden tunnusmerkit ulotetaan kaikkiin alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin.
|