Asumis- ja elinkustannukset rajussa nousussa - mitä tekee Tampereen kaupunki08.11.2011 Asunto on jokaiselle kuntalaiselle välttämättömyys, joten siihen kohdistuvia kustannuksia on helppo nostaa.Asumiskustannusten nousun maksaa asuja joko vuokran tai hoito- ja pääomavastikkeen muodossa. Ajetaanko pienituloiset kuntalaiset taivasalle? Miten seniorkansalaiset pystyvät huolehtimaan asumiskustannuksista, kun eläkkeet eivät ole nousseet asumis- ja elinkustannusten nousun tahtiin. Tiesitkö, että kansaneläkkeen täysi määrä on vain 586,46 euroa kuukaudessa yksin asuvalle henkilölle. Kuka vastaa siitä, että ihmisillä on katto pään päällä, ruokaa, vaatteet ja sen verran euroja rahapussin pohjalla, että voi käyttää edes kaupungin maksullisia terveyspalveluja, kun sairaus yllättää puhumattakaan yksityisten lääkärikeskusten tyyriistä terveyspalveluista. Arkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeästä kulttuuripuolen tarjonnasta kuten teatterista tai konserteista tai matkoista voivat pienituloiset vain haaveilla, sillä kaikki rahat menevät perustarpeiden tyydyttämiseen. Energian kallistuminen, välttämättömät kiinteistön peruskorjaukset ja raju kiinteistöveron korotus nostavat Tampereella asumiskustannuksia myös jatkossa merkittävästi. Sähkön hinta on noussut keskimäärin noin 16 prosenttia. Sähkölämmittäjällä nousu on ollut vielä rajumpi, jopa noin 20 prosenttia. Samaan aikaan kevytöljyn litrahinta on noussut merkittävästi. Kaukolämmön hinta puolestaan on ollut noususuunnassa eli nousu keskimäärin yli 12 prosenttia. Rajujen hinnannousujen taustalla on mm. polttoaineiden hinnan nousun lisäksi vuoden alusta voimaan tullut energiaveron uudistus. Energian kallistuminen nostaa normaalin kerrostaloyhtiön vastiketta noin 30 senttiä neliöltä kuukaudessa. Tuo on paljon verrattuna keskimääräisiin kerrostaloasuntojen hoitokuluihin. Energian lisäksi on tapahtunut muutakin nousua. Työvoimakustannusten nousu 5 – 7 prosenttia vaikuttaa kiinteistöhuollon ja isännöintipalveluista koituviin maksuihin. Lisäksi jäteverot ja kiinteistöjen vakuutusmaksut nousevat tasaisesti noin 10 prosentin vuosivauhtia. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 4,25 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa, jossa nousua edellisvuodesta oli 5,2 prosenttia. Eniten vuodessa kohosivat ulkoalueiden hoitokulut, jotka yli kaksinkertaistuivat edelliseen vuoteen verrattuna. Hoitokuluista suurin suhteellinen osuus, 28 prosenttia, meni korjauksiin. Lämmityksen osuus hoitokuluista oli 24 prosenttia ja vedenkäytön 8 prosenttia. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden pääasiallisen tulonlähteen muodostivat edelleen hoitovastikkeet, jotka nousivat 5,4 prosenttia viime vuonna. Lisätietoa tästä voi lukea Tilastokeskuksen laatimasta asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta, joka julkaistiin 16.9.2011. Kiinteistöverojen korottaminen lisää Tampereen kaupungin verotuloja noin 7,5 miljoonaa euroa. Vuotuinen kiinteistövero otettiin käyttöön vuonna 1993 korvaamaan hajanaista kiinteistöihin kohdistuvaa verotusta. Sen tuotto on helposti arvioitavissa ja se on kunnalle vakaa ja varma verotuskohde, koska kiinteistöjen määrä on tasainen ja kasvu kunnan kontrolloitavissa. Korotusta on perusteltu mm Tampereella palvelujen turvaamisella, jos eteen tulee valtionosuuksien leikkauksia ja yhteisöverotus pienenee. Tämä huoli taantumaan ajautumisesta ei näytä painavan kovinkaan paljon Tampereen kaupungin budjettityöryhmän suunnitelmissa, sillä kaupungin edustajat itse toteavat, että kaupungin ensi vuoden budjetissa ei ole riittävästi otettu huomioon mahdollista talouslamaa ja kunnallisverotulojen merkittävää laskua. Yrityksissä mahdollinen taloustaantuma on jo otettu todesta. No jos talouslama konkretisoituu ensi vuonna niin kaupunki sanoo säästökuurin kohdentuvan tavallisen kuntalaisen tarpeisiin tarkoitettuun palvelutuotantoon ja lisäksi kaupunki kaavailee ottavansa lisää lainaa. Kunnallisveroa ei kukaan halua korottaa eikä leikata investointeja tai himmailla niiden toteuttamisessa. Ilmeisesti kiinteistöveron korotus on välttämätön jo senkin takia, että rantaväylän tunnelin suunnitteluun on korvamerkitty 1 miljoona euroa ja keskusareenan kansihankkeeseen 7 miljoonaa euroa rahaa ensi vuodelle. Siihenpä ne miljoonat sitten hupenevatkin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen puolella tiukka säästökuuri tuntuu jo; esimerkiksi avopalveluissa ei ole rahaa palkata sijaisia, terveydenhoitajalle pääsee vain ajanvarauksella, neuvolapalvelut siirretään nettiin ja vanhusten liikkumista helpottamaan suunniteltu ns kohdennettu joukkoliikennehanke kuivui kokoon puhumattakaan siitä, mitä punakynällä syksyn mittaan on tehty mm. nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämishankkeiden rahoitussuunnitelmille. Kysymys kuuluu – mikä tavalliselle kuntalaisille on tärkeää: rantatunnelin ja keskusareenan rakentaminen 800 miljoonalla eurolla vai se, että kohtuuhintaisten peruspalvelujen saatavuus ja konkreettiset laadukkaat palvelut taataan jatkossa jokaiselle kuntalaiselle?!
|
