SEURAKUNTAUUDISTUS: muutoksen haasteena muutosprosessi03.04.2012 Kuuluuko seurakuntalaisten, vapaaehtoistyöntekijöiden ja henkilöstön ääni muutoksessa?
Kirkkohallitus päätti täysistunnossaan tammikuussa muodostaa Tampereelle 10 + 1 mallin sijaan 4 + 1 mallin mukaisen seurakuntajaon. Seurakuntalaisten enemmistön ja kirkkovaltuuston tahto oli, että 6 + 1 malli sopisi parhaiten Tampereelle em. ’jättiseurakuntien’ sijaan. Seurakuntauudistuksella on oltava jokin ulkoinen tai sisäinen tavoite esim. palveluiden vastaavuus tarpeisiin ja toiminnan parempi vastaavuus muuttuvan ympäristön kanssa, yhteiskunnallisten arvojen muuttuminen, joustavuus, tehokkuus, taloudellisuus. Käytännössä muutoksen tulisi onnistua kaikessa laajuudessaan ja näkyä arjen toiminnassa parempana ja laadukkaampana seurakuntaisten palveluna ja entistä toimivampana organisaationa. Mitä seurakuntauudistuksen taustalla on nähtävissä?2011 lopussa kirkkoon kuului 77,3 % väestöstä (vähennys 30 000 jäsentä per vuosi). Vähennyksellä on merkittävä vaikutus kirkon verotuloihin: vuonna 2010 hautaustoimen nettokustannukset 109,4 milj.eur, kulttuuriperinnön hoito 9,7 milj. eur ja kirkonkirjojen hoito 23 milj. eur. Kirkon eläkerahaston kysymykset: kirkon eläkerahaston varat loppuvat ja kirkon eläkkeitä leikataan tai nostetaan maksutasoa. Laskelmat osoittavat, että kirkon rahat eivät riitä hoitamaan kaikkia niitä tehtäviä, joita kirkolle kuuluu. Muutoksen yksi syy on siis kirkon rahapula? Seurakunnat ovat joutuneet kohtaamaan muutoksen kasvokkain faktojen kanssa mm. laittamalla kiinteistöjään myyntiin. Edellä esitetyt perustelut muutokselle ovat faktaa, mitä ei voi sivuuttaa vain sanomalla, että entinen seurakuntamalli 10 + 1 on toimiva ja tässä ajassa. Organisaation muutos koskee kaikkea: hallintoa, johtamistapaa, koko henkilöstöä ja kaikkia toimintaprosesseja. Se miten muutos johdetaan ja toteutetaan käytännössä ja missä aikataulussa, on paljon merkitystä organisaation tulevan arkitoiminnan kannalta. Johtaja, joka ottaa henkilöstön ja sidosryhmät mukaan aitoon vuorovaikutukseen, luo hyväksyntää päätöksilleen jo ennen niiden tekemistä. Tässä rakennemuutoksessa muutosjohtamisen perusideana on konsultoiva ja keskusteleva toimintatapa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että on palkattu muutoskoordinaattori ja hänellä on tukenaan tiimi tekemässä vaativaa perustyötä. Niin ikään muutostyöhön on nimetty järjestelytoimikuntia, jäseninä pappeja ja maallikoita. Perinteinen tapa tarkastella muutosta on kolmivaiheisen muutosprosessi, joka koostuu sulatusvaiheesta, muutoksen toteuttamisen vaiheesta ja muutoksen jäädyttämisen vaiheesta. Tampereella seurakuntauudistus on tarkoitus viedä läpi vuoden 2012 aikana.Aikataulu on todella kireä ottaen huomioon organisaation koon ja kaikki ne tehtävät mitä muutoksessa tulee tehdä esim. henkilöstöresurssien sopeuttaminen. Toisaalta prosessissa auttaa se, että koko rakennemuutos on ollut tapetilla vuodesta 2009 ja nykyinen henkilöstö ja sidosryhmät ovat voineet kääntää ajatuksiaan kohti uutta – vai ovatko? Olen huolissani siitä, miten henkilöstö jaksaa tässä mittavassa muutosprosessissa. Mikä rooli on laajalla toimijapotentiaalilla eli vapaaehtoistyöntekijöiden joukolla? Vuosia kestänyt soutaminen ja huopaaminen on vienyt voimavaroja. Sitoutuminen nyt konkreettiseen muutostyöhön ja kehittämiseen ei välttämättä innosta. On nähty, että kolmen vuoden kehitystyö runsaine lausuntokierroksineen ei ole vaikuttanut kirkkohallituksen rakennemallipäätökseen. Henkilöstön vähennystarve voi olla jopa 100 henkilöä parin vuoden aikana, joten ei ole ihme, että henkilöstö on huolissaan siitä kuka hoitaa kaikki ne palvelutehtävät, jotka kirkolle kuuluvat. Muutosvastarinta voi vahvistua sen sijaan että kaikki lähtisivät mukaan kehittämään ja kehittymään. Oma lukunsa ko. rakennemuutoksessa on valitusprosessit koskien kirkkohallituksen päätöstä, ja uusi rovastikuntamalli. Nämä prosessit kulkevat omaa latuaan, mutta vaikuttavat siihen miten ja millä intensiteetillä henkilöstö ja sidosryhmät sitoutuvat muutosprosessiin. Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila Tampereen ev.lut. srk, Yhteinen kirkkovaltuusto Kasvatustyön johtokunta Kalevan seurakuntaneuvosto |