Kohtaanto-ongelma ratkaistavissa lisäämällä koulutusta ja tukitoimia - ei suinkaan niitä leikkaamalla15.03.2013 Media otsikoi räväkästi: Suomea uhkaa paha työvoimapula ja maahamme tarvitaan oitis 150 000 uutta työntekijää. Eläkeikää on nostettava, työttömien tukijärjestelmä purettava. Matkapuhelinjätti irtisanoo jälleen 1000 työntekijää. Syrjäytyminen sairastuttaa. Entä jos eläkeiän kynnyksellä vielä vaihtaisit alaa tai opiskelisit? Joka viides käy kokopäivätöissä ja hoitaa samalla sairasta omaistaan... Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun 2013 lopussa kaikkiaan 292 000 työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Työttömien työnhakijoiden määrä oli 34 000 suurempi kuin edellisen vuoden tammikuussa.Mihin tehtäviin tarvitaan satoja tuhansia uusia työntekijöitä ja mihin sijoitetaan nyt työttömänä olevat? Muuttuuko maailmaa kolunnut 40 v. projekti- insinööri tai tositulosta tehnyt, pitkää päivää ahertanut myyjä sillä hetkellä kun hänet irtisanotaan henkilöksi, joka ei osaa mitään eikä opi mitään uutta? Missä luuraavat ne työpaikat, joihin tarvitaan suomalaisen maailmalla ykköseksi rankatun koulun käyneitä, eilen vielä huipputulosta tehneitä, moniosaajia. Onko tässä nyt kyse siitä paljon puhutusta kohtaanto-ongelmasta. Suomalaisista työntekijöistä yli 40 % on huolissaan omasta työssäjaksamisestaan.Jaksaminen on koetuksella kun työn kuormittavuus ja töiden määrä kasvavat. Työkyvyttömyyseläkkeellä on 270 000 suomalaista eli joka viiden eläkkeensaaja. Työterveyslaitoksen johtaja, professori Guy Ahonen on laskenut, että työpahoinvoinnista aiheutuu huimat 24 - 30 miljardia euron kustannukset vuodessa. Työkyvyttömyyseläkkeelle jää 40 -vuotiaita naisia uupumuksen takia yhä enemmän. Heillä voisi olla työuraa edessä yli 25 vuotta, jos työhyvinvointiin panostettaisi nykyistä enemmän voimavaroja. Työelämän muutokset ovat muuttaneet käsitystämme työnteon tavoista ja työympäristöistä ja työvälineistä. Parhaimmillaan työntekijä voi käyttää koko osaamisrepertuaariaan työssään, kehittää, kehittyä ja voida hyvin. Työhyvinvointi on laaja asia, johon kuuluu työntekijän terveys ja osaaminen, työ itsessään ja sen kuormitus, työympäristö ja toimintakulttuuri, johtaminen ja kannustaminen ja työyhteisön sosiaalinen toiminta. Kaikki tämä vaikuttaa yksilön työhyvinvointiin. Työhyvinvointia ei edistä pelko työpaikan menettämisestä. Nyt työttömistä työnhakijoista on 167 000 yli 50 -vuotiaita.Tälle ikäsyrjitylle, suurelle joukolle vanhuuseläkeiän nostaminen tarkoittaisi sitä, että työttömyysputki – ei siis paljon puhuttu ja kaivattu pidennetty työura - jatkuisi vuosilla. No - olisipa heillä ainakin aikaa hoitaa omaisiaan. Mutta milläs rahalla tämä työtön omaishoitaja elää, huolehtii omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan? Miten hän kerryttää omaa eläkettään ja varmistaa leppoisat, huolettomat eläkepäivät. Joka viides työssäkäyvä 45 - 63 -vuotias huolehtii jo nyt omaisestaan tämän korkean iän tai sairauden takia. Nämä omaishoitajat palavat loppuun, sillä he tekevät kahta työtä. Omaisen hoito on raskasta, vastuullista työtä, jota ei arvosteta niin kuin sitä pitäisi. Hallitus on linjannut Terveys 2015 –ohjelmassaan, että yhteiskunnassamme terveyseroja tulee kaikin tavoin kaventaa. Miten on käynyt?Terveyskeskuspalvelut ovat kiven takana ja myös maksut ovat nousseet. Työtön henkilö on työterveyshuollon ulkopuolella. Sosiaali- ja terveysturvan tuoreen selvityksen mukaan yli 0,5 milj. suomalaisella ei ole rahaa lääkärissä käyntiin. Pitkään jatkunut stressi on yhtä haitallista terveydelle kuin tupakan poltto, toteaa Pekka Puustinen väitöskirjassaan, jonka aihe on ”Psyykkisen kuormittuneisuuden vaikutus sydän- ja verisuonitautiriskiin, metabolisen oireyhtymän syntyyn sekä kokonaiskuolleisuuteen” (tarkastettu Itä-Suomen yliopistossa 11.6.2011). Huoli huomisesta, työttömyyden tuoma ahdistus ja mitättömyyden tunne aiheuttavat useimmissa todella merkittävän stressin. Työvoimapoliittisen ammatillisen ja valmentavan koulutuksen rahoitusta leikataan rajusti.Työvoimakoulutuksessa oli viime vuoden lopussa 5 200 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Ammatilliseen ja valmentavaan koulutukseen on varattu alle 19 miljoonaa euroa, kun summa viime vuoden budjetissa oli lähes 26 miljoonaa euroa. Miksi koulutusta ja muita työllistymistä tukevia toimenpiteitä karsitaan? Nämä toimenpiteethän tukevat työllistymistä ja ovat myös osa tärkeää kansanterveystyötä: säännöllinen elämä, porukkaan kuuluminen, järkevä tekeminen nostaa henkilön itsetuntoa ja vaikuttaa hyvinvointiin sairauksia ehkäisevästi. Työllistymistä ei edistä pelko perustoimeentulon ja terveyden menettämisestä. Monen työssä olevan työpolku voisi jatkua keskimääräistä eläkeikää (59,4 v.) pidempään, jos työtehtäviä kevennetään, työaikoihin järjestetään joustoa, työpäivää lyhennetään, ja otetaan huomioon henkilön elämäntilanne kokonaisuutena mm. omaishoito sekä tartutaan työhyvinvointitekijöihin tosissaan. Suomessa on alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 39 000, johon lukuun voidaan ynnätä 60 000 työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta. Nuorten 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 2013 tammikuussa 21,0 %.Nämä syrjäytymisuhan edessä olevat nuoret tarvitsevat työtä ja kokemusta työelämästä. Miksi ihmeessä senioreita; omassa työssään ansioituneita mestareita ei kouluteta noviisien perehdyttäjiksi ja työpaikkaohjaajiksi; tekemään työtä, jolla on tarkoitus?
|
