Erityistukea tarvitsevilla lapsillakin on oikeus oppimiseen!07.05.2014 Minulta on kevään aikana useaan otteeseen kysytty kannanottoa jälleen ajankohtaiseen erityiskoulukysymykseen. Ensinnäkin on todettava, että aiheen ympärillä käyty keskustelu on ollut pääosin rakentavaa: on keskusteltu siitä mikä on lapsen ja nuoren kannalta paras ratkaisu. Toisaalta on ihmetelty sitä minkälaisia realistisia kustannusvaikutuksia mahdollisella lähikoulupainotteisella uudelleenjärjestelyllä on. Lisäksi on pohdittu sitä, miten käy ryhmäkokojen ja sen, mitä erkka lapsi ja nuori oppii oikeasti koulussa ja miten hän pärjää tavisten joukossa? Erityisoppilaiden opetus tavallisessa koululuokassa on lisääntynyt jatkuvasti.Tällä hetkellä jo yli puolet erityisoppilaista on integroitu kokonaan tai osittain yleisopetuksen ryhmiin. Opetusmenetelmää, jossa erityisoppilaita ei erotella missään vaiheessa omaksi ryhmäksi, kutsutaan inkluusioksi. Tavoitteena on, että oppilaat oppisivat olemaan erilaisia yhdessä. Käytännössä yhdessäoloa opetellaan silloin, kun oppilaat työskentelevät noin 4 oppilaan pienryhmissä. Tämä opetusmenetelmä on vaativa; opetusjärjestelyt on tehtävä huomioiden sekä erityisoppilaat että tavallinen oppilasryhmä. Kun opetusjärjestelyt on hoidettu hyvin arjessa ja resurssointi (mm. opettajien osaaminen ja koulunkäyntiavustajat) riittävää niin erityisoppilaan kuin muidenkin luokan oppilaiden kannalta tilanne on ihanteellinen - oppiminen on kivaa ja yhdessä opitaan erilaisuutta. Lapsen ja nuoren, joka tarvitsee paljon erityistä tukea arjessa, paras oppimisympäristö on erityiskoulu.Koulussa oppilas saa omaa kehitysastettaan vastaavaa opetusta ja koulussa opetuksen suunnittelusta ja totettamisesta vastaa moniammatillinen tiimi. Merkittävää on myös se, että HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämissuunnitelma) tekemiseen osallistuvat ammattilaisten lisäksi oppilaan tärkeimmät hänen kasvatuksestaan ja elämänhallintaan liittyvästä tuestaan vastaavat eli lapsen vanhemmat. Oppilaan vanhempi saa näin ammattilaisten tuen omaan ensisijaiseen kasvattamistehtäväänsä. Jos erityiskoulut lakkautetaan kokonaan ja erityisoppilaat sijoitetaan jatkossa tavallisiin peruskoululuokkiin niin tämä tarkoittaa ja vaatii mittavaa resurssointia:opettajien täydennyskoulutus, tukihenkilötön ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus, oppimisympäristön räätälöinti jokaisen erityisoppilaan tarpeita vastaavaksi, koulukuljetusten järjestäminen, turvallisuusjärjestelyt, kaikkien koulua käyvien koululaisten vanhempien briiffaus jne. Muutoksessa tarvitaan todellisuudessa erittäin paljon resurssointia ja koko kouluyhteisölle kohdennettua tukea. Ja sittenkin arki on haasteita täynnä ja opetuksen vaikuttavuus voi olla vaatimatonta verrattuna kouluihin, jotka ovat erikoistuneet tuottamaan koulutuspalveluja erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Erityisoppilaankin tulee oppia kouluaikana paljon taitoja, jotka tukevat hänen pärjäämistään tavallisessa arjessa koulun ulkopuolella. Kirjoita adressi Erityistukea tarvitsevien lasten oikeus oppimiseen turvattava! osoitteessa: adressit.com Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila, Kasvatustieteen maisteri; erityiskasvatus |