Tunneli on turhake

Tampere tiedottaa:  ”Tampereen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 10.10.2011 hyväksyä Rantaväylän tunnelia, sen itä- ja länsipäiden liittymäalueita, sekä Ranta-Tampellan asuinaluetta koskevat asemakaavat. Tampereen Paasikiventie – Kekkosentie  on osa valtatietä 12 ja kaupunkiseudun sisääntuloväylä. Rantaväylän kehittämisajatus on saanut alkunsa tien ruuhkautumisongelmista, häiriöherkkyydestä ja tien kaupunkirakennetta hajauttavasta luonteesta.”

Kommentti:  

• hienoista ruuhkaa kyseisellä väylällä on ainoastaan satunnaisesti silloin kun työmatkaliikenne on vilkkaimmillaan
• häiriöherkkyys on outo käsite tavalliselle tamperelaiselle – mitä lienee jargonia
• tie ei hajauta kaupunkirakennetta – pikimminkin upea rantaväylä on erityisesti kaikkien kaupungissa vierailevien mieleen, sillä sitä ajaessa, pyöräillessä, kävellessä voi ihailla kaunista ja vuodenaikojen mukaan muuttuvaa järvimaisemaa – tämä pittoreski, tavalliselle tamperelaisellekin niin tärkeä arjen maisema menetetään tulevan tunneliratkaisun myötä

Yleissuunnitelmassa kehittämisratkaisuksi oli valittu pitkä, 2,3 kilometriä pitkä kalliotunneli Santalahden ja Naistenlahden välillä. Hankkeen kustannusarvio on tällä hetkellä 185 miljoonaa euroa, johon valtio osallistuu kolmasosalla eli 61 miljoonalla eurolla. Tampereen ensi vuoden budjettiin on hankkeelle esitetty miljoonan euron suunnitteluraha.

Kommentti:

• kyseinen kustannusvaikutus siis kuntalaisten maksu kyseisestä hankkeesta on vain ja ainoastaan arvio ja on syytä vahvasti epäillä, että kustannukset tulevat olemaan reippaasti enemmän kuin mitä kuntalaisille ja valtuutetuille asiasta on informeerattu
• miten paljon kuntalaisten euroja on tähän mennessä satsattu ko hankkeen suunnitteluun ja maaperätutkimuksiin yms.
• valtio osallistuu hankkeeseen esitetyllä summalla, jos osallistuu – vaikuttaa siltä, että tulevien vuosien osalta tarjolla on vain niukkuutta mitä valtion rahakirstun antimiin tulee
• tunnelin sijaan on esitetty muita edullisempia ja toimivia liikenneratkaisuja, mutta niitä ei ole tieten tahtoen haluttu mukaan esisuunnittelun kohteiksi - miksi?

Vielä lisäksi pari mittavaa manselaista hanketta, joihin kuntalaisen veroeurot solahtavat suunnitelmien mukaan lähivuosien aikana nimittäin ’kansiareena' eli uusi jäähalli yliopiston ja ortodoksisen kirkon kupeeseen ja kaupunkijuna Lielahden ja Vuoreksen välille.

Kun niukkuutta on vain jaossa niin on tehtävä valintoja.

Mielestäni rantaväylätunneli- ja kansiareenahanke ovat harkitsematonta kuntalaisten veroeurojen sijoittamista tässä taloudellisessa tilanteessa ja huomioiden myös lähivuosien taloudellisen tilan ennusteet.

Kuka vastaa vanhusten, lasten ja nuorten sekä työttömien aikuisten peruspalveluista ja millä varoilla?

Pitkän tähtäimen suunnitelman mukaisesti kaupunkijunahanke on kannatettava ja perusteluna on yhteiskuntavastuu: ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu!

Edellä minittuja - mittavia hankkeita on perusteltu sillä, että ne tuovat (pääasiassa) tamperelaisille toimijoille töitä?

Osittain tämä pitää paikkansa, mutta koska kyse on euromääräisesti suomalaisittain katsottuna mittavista hankkeista niin eurooppalaiset/ monikansalliset toimijat ovat kiinnostuneita tarjoamaan palvelujaan ja tekemään kaikki työt - eikä tietyn hankeosan tekijöinä välttämättä ole ainuttakaan pirkanmaalaista duunaria. Miksi: Hankintalaissa säädellään kilpailuttamismenettelyistä ja toimintavelvoitteista, joita julkisten viranomaisten ja muiden lain soveltamisalaan kuuluvien hankintayksiköiden on hankinnoissaan noudatettava. Toimintavelvoitteiden taustalla ovat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaiset syrjimättömyyden-, yhdenvertaisuuden-, avoimuuden- ja suhteellisuuden periaatteet

Laki julkisista hankinnoista 30.3.2007/348 - EU-kynnysarvot (§16) Lähde: Finlex

EU-kynnysarvot, jotka perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyihin sovellettavien kynnysarvojen osalta annettuun komission asetukseen (EY) N:o 2083/2005, ovat:

1) 137 000 euroa valtion keskushallintoviranomaisten tavarahankinnoissa ja palveluhankinnoissa;

2) 211 000 euroa muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen hankintayksiköiden tavarahankinnoissa ja palveluhankinnoissa; sekä

3) 5 278 000 euroa rakennusurakoissa ja käyttöoikeusurakoissa.

Euroopan yhteisöjen komissio tarkistaa kynnysarvot asetuksella kahden vuoden välein hankintadirektiivin 78 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti ja julkaisee tarkistetut kynnysarvot Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jolloin 1 momentin mukaisten arvojen tilalle tulevat Euroopan yhteisöjen komission kulloinkin tekemien tarkistusten mukaiset arvot. Kauppa- ja teollisuusministeriön on viivytyksettä ilmoitettava virallisessa lehdessä EU-kynnysarvojen muutoksista Euroopan yhteisöjen komission tekemien tarkistusten mukaisesti.