KESÄLAITUMILLA OLEVAT NUORET LUKEMAAN VERKKOLEHTIÄ MUMMUN JA VAARIN SEURAKSI06.06.2014 ”Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen”, todetaan suositussa runossa.Yksinäisyyttä tuntevien iäkkäiden ihmisten määrä on Suomessa 10 jopa 40 prosenttia riippuen tutkimuksesta. Minne yhteisöllisyys on kadonnut. Ihmiset asuvat kylki kyljessä kaupungeissa ja päivittäiseen yhteydenpitoon on olemassa älykännyköitä, tabletteja sun muuta. Lapsista ja nuorista lähes joka viides kokee jossain vaiheessa elämäänsä yksinäisyyttä. Suurella osalla paha olo on hetkellistä, arkimuutoksiin liittyvää, mutta hälyttävää on, että 10 prosenttia nuoristakin kokee jatkuvaa yksinäisyyttä. Yhteiskuntaa arvotetaan sen mukaan kuinka se huolehtii lapsistaan ja vanhuksistaan.Yhteiskunnan tarjoamissa palveluissa ja toiminnoissa on eri-ikäisten välillä epätasa-arvoa, ja terveydenhuollon toiminnassa on selviä puutteita, osallistumista aktivoiva virkistystarjonta on niukasti. Kyllä ihminen kaipaa juttelukaveria ja seuraa sekä kaikennäköistä harrastustoimintaa olipa hän nuori tai vanha. Iäkkäät kokevat, että he eivät ole enää hyödyllisiä kansalaisia sen jälkeen kun he ovat siirtyneet eläkkeelle. Lisääkö henkilön heikentyvä terveys ja toimintakyky yksinäisyyttä vai aiheuttaako yksinäisyys terveysongelmia? Julkisuudessa mieluusti esitetään, että vanhuksen yksinäisyys johtuu erityisesti sukulaisten heikosta osallistumisesta iäkkään sukulaisen arkeen ja hoivaan. Ikäihmisten yksinäisyyttä lievennetään liikuntaharrastusten, saunareissujen, keskustelumahdollisuuksien, terveysluentojen avulla, kotikäynneillä, ystävä- ja omaishoitajatoiminnalla, puhelinkontaktein ja erilaisilla kuljetuspalveluilla. Musiikin kuuntelu, television katselu, kävelylenkit, kotiaskareet, puutarhan hoito ja lukeminen (kirjat ja äänikirjat) ovat niitä juttuja, joita iäkäs haluaa itse tehdä. Seniori voi olla haluton ystävystymään oman ikäisensä kanssa, mutta nuorempien seura olisi mukavaa vaihtelua arkeen.Iäkäs kun tiedostaa tulevaisuutensa rajallisuuden. Nuoret saattavat vierastaa senioria, sillä ikä voi tehdä hänestä vaikeasti lähestyttävän. Mummolle ei näytä löytyvän sopivaa tehtävää pihatalkoissa, huonokuuloiselle papalle ei löydy kalakaveria. Niin kyse on pohjimmiltaan yhteiskunnan jäsenyydestä ja osallistumisen mahdollisuudesta tai pikemminkin siitä, että osallistamiselle ei ole nykyään sijaa ja tilaa. Vanhukset jäävät yksin, masentuvat; sosiaaliset suhteensa rusinoituvat ja kontaktit nuorempiin ihmisiin vähentyvät entisestään. Pankkiasiat ja aikavaraukset ovat siirtyneet nettiin, terveyskeskuksessa ilmoittaudutaan apparaatin avulla jne. Elämällä ei ole enää tarkoitusta, kun ei voi rupatella edes arkiasioinnin yhteydessä kasvokkain ihmisen kanssa. Nuorten yksinäisyyden kokemukset ovat yleisiä, mutta sekä kokemukset että selviytymiskeinot vaihtelevat.Yhteisvastuu nuoresta hankkeeseen liittyvä kysely antaa nuorten ja lasten yksinäisyydestä monimuotoisen ja karun kuvan. "Yksinäisyys antaa olon, ettei ole tärkeä kenellekään. Kukaan ei kysy kuulumisiasi ja se satuttaa" kertoo eräs nuori. Pahimmillaan yksinäisyyden nähdään johtavan itsetuhoon. "Yksinäisyys on hidasta kuolemista. Vanhemmat ei kai huomaa tai sit niit ei vaan kiinnosta." Nuorten keinot lievittää yksinäisyyttään ovat netti ja sosiaalinen media sekä musiikin kuuntelu. Uuden ystävän, kaverin löytyminen on hyvin tärkeää. Myös unelmat muutoksesta kantavat ja antavat voimaa. Nuorilla on myös erilaisia yksilöllisiä toiminnallisia keinoja selättää yksinäisyys. "Voi siivota, sisustaa tai mennä vaikka naapuriin kahville. Kirjojen maailmaan voi paeta. Kirjoja lukiessaan tuntee, ettei ole yksin kun eläytyy kirjan tapahtumiin ja henkilöiden tarinoihin." Niin eikös tuossa nuorten ja vanhusten yksinäisyyskokemuksessa ja sen lieventämisen keinoissa ole jotain samanlaista – kotiaskareita, lukemista, kahvittelua naapurin kanssa?Nuoret ovat pääsäännöisesti perusterveitä ja heillä ei ole iän tuomia toimintakykyrajoitteita. Voisiko kesälaitumilla oleva nuori käydä lukemassa vaarille tabletilta e-lehtiä tai olla mummelin kaverina kauppareissuilla tai poiketa torikaffeelle tai vaikka kotiseutusuunnistaa ja samalla kuulla seniorin rikkaita tarinoita tutuista paikoista. Ikäihmiset tarvitsevat käytännön opastusta uuteen teknologiaan; verkkolehtien luku ja muu mielenkiintoinen surffailu vähentää tietsikkakammoa ja auttaa senioreita pääsemään jollain tasolla sinuiksi netin kanssa. Lisäksi nuoret voisivat auttaa heitä asiointitilanteissa mm. pakettiautomaattien, ajanvaraus- ja ilmoittautumisautomaatien käytössä. Pihatalkoissa, seurakuntien kesäkerhoissa ja päiväleireillä, sadonkorjuujuhlissa voivat kaikenikäiset tavata, vaihtaa kuulumisia ja solmia tuttavuuksia - jopa ystävystyä. Ihminen tarvitsee ihmistä. Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila Kasvatustieteen maisteri, Kirkkovaltuutettu Tampere |