Seurakunnan ääni muutoksessa - kuuluuko käytännössä02.04.2014 Tampereella on nyt toiminnassa 4 + 1 mallin mukaisen seurakuntajako. Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän muodostavat
Seurakuntalaisten enemmistön ja kirkkovaltuuston tahto oli pari vuotta sitten se, että 6 + 1 malli sopisi parhaiten Tampereelle. No nyt ollaan siinä tilanteessa että meillä on nuo viisi seurakuntaa ja sillä siisti. Seurakuntauudistuksella on oltava jokin ulkoinen tai sisäinen tavoite esimerkiksi palveluiden vastaavuus tarpeisiin ja toiminnan parempi vastaavuus muuttuvan ympäristön kanssa, yhteiskunnallisten arvojen muuttuminen, joustavuus, tehokkuus, taloudellisuus. Käytännössä muutoksen tulisi onnistua kaikessa laajuudessaan ja näkyä arjen toiminnassa parempana ja laadukkaampana seurakuntaisten palveluna ja entistä toimivampana organisaationa. Tämä on tavoite, joka pitää toteutua. Muuten koko organisaatiouudistus on aivan turhaa energian haaskausta. Mitä seurakuntauudistuksen taustalla on nähtävissä? Muuttuva ympäristö: vuonna 2013 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyi 15 142 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kirkkoon liittyminen on ollut tasaisessa nousussa vuosittain. Vuonna 2012 kirkkoon liittyneiden määrä oli 14 108. Kirkosta erosi vuonna 2013 mennessä 50 282 henkilöä. Kirkon jäseniksi kastettiin 42 741 lasta. Kirkon jäseniä kuoli 41 157. Kirkkoon kuuluu nyt noin 75 prosenttia suomalaisista. Yhteiskunnallisten arvojen muuttuminen: ”Liittyjien ja eroajien määrän kasvu kertoo siitä, että yhä useampi suomalainen punnitsee suhdettaan kirkkoon ja uskontoon. Tämä näkyy myös mediassa ja kulttuurissa, jossa uskonnolliset aiheet kiinnostavat entistä enemmän”, toteaa tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta. Taloudellisuus: Kirkosta eroamisella on merkittävä vaikutus kirkon verotuloihin. Kulupuolella numerot sen kun suurenevat mm. pari vuotta sitten hautaustoimen nettokustannukset 109,4 milj.eur, kulttuuriperinnön hoito 9,7 milj. eur ja kirkonkirjojen hoito 23 milj. eur. Kirkon eläkerahaston varat hupenevat ja kirkon eläkkeitä leikataan tai nostetaan maksutasoa. Laskelmat osoittavat, että kirkon rahat eivät riitä hoitamaan kaikkia niitä tehtäviä, joita kirkolle kuuluu. Organisaatiomuutoksia selittää kirkon rahapula? Seurakunnat ovat joutuneet kohtaamaan muutoksen kasvokkain faktojen kanssa mm. laittamalla kiinteistöjään myyntiin. Joustavuus: Organisaatiomuutos koskee kaikkea: hallintoa, johtamistapaa, koko henkilöstöä ja kaikkia toimintaprosesseja. Se miten muutos johdetaan ja toteutetaan käytännössä ja missä aikataulussa, on paljon merkitystä organisaation tulevan arkitoiminnan kannalta. Johtaja, joka ottaa henkilöstön ja sidosryhmät mukaan aitoon vuorovaikutukseen, luo hyväksyntää päätöksilleen jo ennen niiden tekemistä. Perinteinen tapa tarkastella muutosta on kolmivaiheisen muutosprosessi, joka koostuu sulatusvaiheesta, muutoksen toteuttamisen vaiheesta ja muutoksen jäädyttämisen vaiheesta. Tampereella seurakuntauudistus on tarkoitus viedä läpi vuoden 2014 aikana. Aikataulu on haaste ottaen huomioon organisaation koon ja kaikki ne tehtävät mitä muutoksessa tulee tehdä esim. henkilöstöresurssien sopeuttaminen. Toisaalta prosessissa auttaa se, että koko rakennemuutos on ollut tapetilla vuodesta 2009 ja nykyinen henkilöstö ja sidosryhmät ovat voineet kääntää ajatuksiaan kohti uutta – vai ovatko? Henkilöstö on huolissaan siitä kuka hoitaa kaikki ne palvelutehtävät, jotka kirkolle kuuluvat. Henkilöstön puolelta muutosvastarinta on ollut olematonta. Muutostyöhön on ryhdytty tosissaan ja avoimin mielin. Lähikirkkoajatusta pohditaan eri elimissä. Olisi hienoa, että voisimme yhdessä tuumin rakentaa uutta toimintamallia ja tukea kaikkia niitä henkilöitä, jotka uudistavat seurakuntien konkreettista arkitoimintaa. Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila Tampereen ev.lut. srk, Yhteinen kirkkovaltuusto Kasvatustyön johtokunta Tampereen Tuomiokirkkoseurakunta, seurakuntaneuvosto |