Säästökuuri pakottaa tavalliset tamperelaiset leipäjonoon

Viidessä vuodessa ruoka on Suomessa kallistunut 13,3 prosenttia. Miten nuoret ja seniorkansalaiset pystyvät huolehtimaan mm. asumiskustannuksista, kun opintoraha ja eläkkeet eivät ole nousseet asumis- ja elinkustannusten nousun tahtiin!

Köyhyysraja on Suomessa yhden hengen taloudessa 1130 euroa per kuukausi.

Tiesitkö, että kansaneläkkeen täysi määrä on vain 630,02 euroa kuukaudessa ja takuueläke 738,82 yksin asuvalle henkilölle. Opiskelijan opintoraha on 298 euroa plus asumislisä 26,90 - 201,60 eli noin 500 euroa per kuukausi. Kuka vastaa siitä, että ihmisillä on katto pään päällä, ruokaa, vaatteet ja sen verran euroja rahapussin pohjalla, että voi käyttää edes kaupungin maksullisia terveyspalveluja, hammaslääkäriä kun sairaus yllättää puhumattakaan yksityisten lääkärikeskusten tyyriistä terveyspalveluista. Arkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeästä kulttuuripuolen tarjonnasta kuten teatterista tai konserteista tai matkoista voivat pienituloiset vain haaveilla, sillä kaikki rahat menevät vuokraan, sähköön ja perusruokaan.

Ruoka on kallistunut selvästi yleistä hintakehitystä nopeammin.

Viidessä vuodessa ruoka on Suomessa kallistunut 13,3 prosenttia. Ruoan hintaa nostaa mm. makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien hintoihin vaikuttaneet valmisteverokorotukset, kuljetuskustannukset yms. Hinnat nousivat erityisen paljon vihanneksissa. Vapaa liikkuvuus ja kilpailun lisääntyminen ruokamarkkinoilla ei ole alentanut ruuan hintoja vaan hinnat ovat korhonneet kautta linjan. Kaupat haluavat pitää omat katteensa kohdillaan, joten kuluttaja maksaa tuotteista hinnan kuin hinnan, koska syödä pitää joka päivä.

Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat vuonna 2012. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 4,2 prosenttia.

Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 4,38 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa, nousua edellisvuodesta oli 2,3 prosenttia. Hoitokuluista suurin suhteellinen osuus, 24,9 prosenttia, meni lämmitykseen. Korjausten osuus hoitokuluista oli 21,7 prosenttia ja vedenkäytön 8,0 prosenttia. Rivitalo-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 2,97 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden pääasiallisen tulonlähteen muodostivat edelleen hoitovastikkeet (ml. vesimaksut), jotka olivat vuonna 2012 keskimäärin 3,81 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuinhuoneistojen hoitovastikkeet nousivat 5,5 prosenttia vuodesta 2011. Hoitovastikkeiden osuus yhtiöiden varsinaisista tuotoista oli 84,3 prosenttia. Vuokrien osuus oli 6,0 prosenttia ja käyttökorvausten 9,3 prosenttia. Tuotot nousivat 2,9 prosenttia vuodesta 2011, kun kulut nousivat 4,2 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta. (Julkaistu: 13.9.2013).

Kiinteistöverojen korottaminen lisää Tampereen kaupungin verotuloja. Vuotuinen kiinteistövero otettiin käyttöön vuonna 1993 korvaamaan hajanaista kiinteistöihin kohdistuvaa verotusta. Sen tuotto on helposti arvioitavissa ja se on kunnalle vakaa ja varma verotuskohde, koska kiinteistöjen määrä on tasainen ja kasvu kunnan kontrolloitavissa. Korotusta on perusteltu mm Tampereella palvelujen turvaamisella, jos eteen tulee valtionosuuksien leikkauksia ja yhteisöverotus pienenee. Tämä huoli taantumaan ajautumisesta ei näyttänyt painavan kovinkaan paljon Tampereen kaupungin budjettityöryhmän suunnitelmissa. Vuoden 2012 - 2013 budjeteissa ei otettu riittävästi huomioon talouslamaa ja verotulojen merkittävää laskua.

Talouden taantuma ja lama ovat konkretisoituneet 2013. Tampereen kaupunki toteaa, että on pakko säästää!

Säästökuuri kohdentuu tavallisen kuntalaisen tarpeisiin tarkoitettuun palvelutuotantoon. Kunnallisveroa ei kukaan halua korottaa eikä leikata investointeja tai himmailla niiden toteuttamisessa. Rantatunneli toteutetaan ja kuka sen maksaa? Taviskuntalaiset. Sosiaali- ja terveyspalvelujen puolella tiukka säästökuuri tuntuu esimerkiksi avopalveluissa  - ei ole rahaa palkata sijaisia, terveydenhoitajalle pääsee vain ajanvarauksella, neuvolapalvelut ja muut vastaavat palvelut on siirretty nettiin, vanhusten liikkumista helpottamaan suunniteltu joukkoliikennehanke kuivui kokoon. Punakynää on käytetty tiuhaan tahtiin  mm. nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämishankkeiden rahoitussuunnitelmaesityksiä luettaessa. Tampereen työttömyysprosentti on 15,7 kun valtakunnan luku on 7,6. Tampere on ja voi olla vetovoimainen kunta, mutta sen pitää myös tarjota kuntalaisille asialliset peruspalvelut, työtä ja tukea toimeentuloon eikä rakennella vain tunneleita ja luxus-areenoita.

MARJA-SINIKKA TUHKANEN-MATTILA