Aikkarikoulutuksen tuulet ja juuret

”Epäterve kilpailu ja profiloitumisen puute koulutustuotteissa aiheuttavat sen, että ammatillisen aikuiskoulutuksen kenttä näyttäytyy asiakkaille hyvinkin sekavana.” Onko näin?

Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä (PIRKO), Tampereen ammattiopisto (TAO) ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK) päättivät syksyllä 2010 yhdessä teettää selvitystyön toisen asteen ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämisestä Pirkanmaalla ja erityisesti Tampereen kaupunkiseudulla. Selvitystyön tavoitteeksi asetettiin Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen ammatillisen aikuiskoulutuksen nykytilan selvittäminen koskien erityisesti selvitystyön tilaajaorganisaatioita mutta myös muuta alueella järjestettävää aikuiskoulutusta. Samaan aikaan toteutettiin Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän päätöksellä selvitys seudun toisen asteen koulutuksen järjestäjien yhteistyön etenemisestä ja mahdollisesta fuusioitumisesta nuorisokoulutuksen osalta (Juha Karvonen, Suomen Kuntaliitto). Molemmat selvitystyöt ovat julkaistut syyskuussa 2011. Näillä kahdella erillisellä selvityksellä on yhtymäkohtansa. Mitä nämä ovat?

Lue lisää Pirkanmaan ennakointiportaali PILKAHDUS:sivustolla on runsaasti aiheeseen liittyviä selivyksiä ja barometriraportteja.  MM.

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä Pirkanmaalla -raportti.

Toisen asteen ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäminen Pirkanmaalla –selvityksen ohjausryhmä ehdottaa seuraavaa:

• Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän ja Tampereen ammattiopiston fuusioitumisen edetessä käynnistetään erillinen selvitys ammatillisen aikuiskoulutuksen organisoinnista. Samassa yhteydessä tulee tarkastella organisaation suhdetta Tampereen Aikuiskoulutuskeskukseen sekä arvioida oppisopimuskoulutuksen järjestämisen tulevaisuutta Pirkanmaalla
• Selvityksen alaisten organisaatioiden välille perustetaan yhteistyön foorumeita, jotka mahdollistavat säännöllisen, toimijoiden välisen vuoropuhelun eri organisaatiotasoilla.
• Käynnistetään tiivis vuoropuhelu koulutustuotteiden profiloimiseksi, jotta vältytään epäterveeltä kilpailulta maakunnan toimijoiden välillä. Tässä yhteydessä tutustutaan tarkemmin pääkaupunkiseudulla toimivaksi todettuun yhteistyömallin.
• Tiivistetään selvitysorganisaatioiden projektitoimistojen välistä yhteistyötä lisäämällä organisaatioiden välistä tiedotusta hankkeiden elämänkaaren eri vaiheissa sekä säännöllistämällä projektihallinnosta vastaavien henkilöiden yhteistapaamiset. Lisäksi käynnistetään tarpeen mukaan erillinen selvityshanke yhteisen projektihallinnon perustamiseksi.
• Tiivistetään yhteistoimintaa toisen asteen ammatillisen koulutuksen kansainvälistämiseksi. Selvitysorganisaatioiden johdolla nimetään maakunnallinen työryhmä, jonka tehtävänä on tarkastella kansainvälisyyttä laaja-alaisesti, asiakastarpeet selvittäen. Käynnistetään yhteistyössä toisen asteen ammatillisen koulutuksen vienti sekä tiivistetään yhteistoimintaa mm. opiskelijavaihdoissa ja kansainvälisissä (vastavuoroisissa) vierailuissa.
• Selvitysorganisaatioiden välistä opetustilojen ja -välineiden yhteiskäyttöä lisätään tarkastelemalla ensimmäisessä vaiheessa nykyisten tilojen käyttöastetta organisaatioiden sisällä. Tämän jälkeen tulee harkita erillisen hankkeen käynnistämistä yhteiskäytön lisäämiseksi sekä yhteishankintojen mahdollistamiseksi tulevissa tila- ja laiteinvestoinneissa.
• Selvitysorganisaatioiden henkilöstöresursseja ja osaamispääomaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti hyödyntäen erityisosaamista yli organisaatiorajojen. Tulevien rekrytointien kohdalla arvioidaan tilannekohtaisesti yhteisrekrytointien mahdollisuutta.