Koulutyö alkaa

UUSI KOULUVUOSI JA UUSI MAHDOLLISUUS OPPIA UUSIA TAITOJA JA HANKKIA TARPEELLISTA JA/TAI VÄHEMMÄN TARPEELLISTA TIETOA KAIKESTA MIELENKIINTOISESTA

Koulun aloitus jännittää yhtä paljon koulutielleen eka kertaa astuvia ekaluokkalaisia, amiskalaisia kuin yliopistoon kirjautuviakin. Positiivinen mieli, avarakatseisuus ja uteliaisuus ovat parhaita matkaeväitä jokaisen oppijan koulureppuun. Koulunkäyntiä voidaan verrata työhön, jonka palkkana on arjen askareissa tarvittavat tiedot, taidot ja osaaminen.  Oppiminen sinällään ei ole myötäsyntyinen avu eikä itsestään selvä taito, vaan sitäkin voi oppia ja harjaannuttaa tietoisesti. Usein ajatellaan, että kyllähän sitä lukea osaa. Harvoin pysähtyy miettimään, että lukutapoja on useita ja että kertaamisella on erittäin suuri vaikutus luetun muistamiseen.

OPPIMAAN OPPIMINEN – MITÄ SE ON?

Monet ajattelevat etteivät koskaan voi oppia jotain tiettyä asiaa; "En ole matemaattisesti lahjakas - eihän vanhemmatkaan olleet", tai "En ikinä muista tätä pitkää muistilistaa - ja isoisälläkin oli jo jonkun sortin dementia"; "Sukuvika on se kun suksi ei luista ... ei meirän suvus ole lukumiehiä ollut..."

Vaikean tehtävän edessä on usein helpompaa luovuttaa ja vakuutella itselle ettei asiaa yksinkertaisesti voi oppia. Tosiasia on kuitenkin se, että oppimaan voi oppia. Helppoa oppiminen ei aina ole, mutta sitäkin voi harjoitella.

Oppiminen on motivaatiosta kiinni. "Kaiken oppimisen ja opiskelun ensisijainen perusta on oma motivoituminen. Ellemme tee itsellemme selväksi, miksi haluamme oppia, emme myöskään opi oikealla tavalla."

Opettajan merkitys. "Ei oppiminen aina ole helppoa niin kuin ei elämäkään, mutta hyvän opettajan avulla se sujuu." Opettajan tehtävänä on opettaa oppilaansa oppimaan. Opettajan tulee paitsi tuntea oppilaansa myös opettaa niin, että olennainen varmasti tulee opituksi.

Oppimaan oppimisella tarkoitetaan metakognitiivisten taitojen oppimista eli omaa tietoisuutta siitä, mitkä tiedot ja taidot ovat hyödyllisiä tai hyödyttömiä jonkin tehtävän suorittamisen tai asioiden ymmärtämisen kannalta tai tarpeellisia jonkin ongelman ratkaisemiseksi. Toisaalta, oppimaan oppiminen tarkoittaa sitä, että oppija oppii hyödyntämään oikeanlaisia oppimisstrategioita eri oppimistilanteissa ja siten pystyy saavuttamaan haluamansa tavoitteen helpommin.

Monta syytä oppia: Miksi nykyisin puhutaan elinikäisestä oppimisesta ja miksi jatkuva oppiminen on niin tärkeää? Eikö olisi mukavampaa vain olla ja nauttia elämästä?

 Ihminen on homo ludens eli leikkivä ihminen. Uteliaisuus on yksi lajimme erityispiirteitä. Uteliaisuuden avulla ovat syntyneet suurin osa nykyisin jokapäiväisessä elämässämme mukana olevista innovaatioista.

Uudet innovaatiot syntyvät ajattelemalla ja oppimalla.

 Aivojen suorituskyky on tavattoman suuri. Käytämme päivittäin aivojen kapasiteetista vain murto-osaa. Aivot eivät käyttämällä kulu, vaan ne puolestaan vahvistuvat.

Ihminen pystyy oppimaan koko elämänsä ajan - varsinaiset sairaudet ovat asia erikseen.

Uusia asioita tulisi ottaa vastaan ennakkoluulottomasti, pohtia ja punnita asioita, ja muuttaa käsityksiämme arvion mukaan.

Koko ihminen uudistuu uusien ajatusten myötä. Vanhat tutut rutiinit ovat turvallisia, mutta köyhdyttävät yleensä muuten elämää.

"Aivot tarvitsevat myös monipuolista ravintoa; ei pelkkää tyhjää tietoa vaan kokemuksia, sivistystä ja kriittistä työtä. Toimettomuus ja liian helpot tehtävät aiheuttavat turhautumista ja samanlaista stressiä kuin liian uuvuttava työ, jossa yksilön suoritustaso ylittyy toistuvasti."

ANNA AIKAA OPPIMISELLE!

Oppiminen on ymmärtämistä ja soveltamista. Se on vaativa prosessi, jonka seurauksena ajattelu- ja toimintatapasi muuttuvat. Oppiminen vaatii aikaa etkä voi hoputtaa sitä.

Nopea tehtävän tekeminen voi ensiajatukselta tuntua ajan säästämiseltä, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. Nopeus on tehokasta vain lyhyellä aikavälillä, mutta todellista oppimista se ei palvele. Kiire johtaa usein pinnalliseen oppimiseen, joka on lyhytkestoista oppimista ja unohtuu helposti. Nopeus ei ole tehokasta ajankäyttöä, pikemminkin se on ajan tuhlausta, koska joudut todennäköisesti palaamaan tehtävään uudestaan.

Ajan käyttäminen oppimiseen kannattaa. Jos pinnallisen muistamisen sijaan käytät aikaa ymmärtämiseen, säästät aikaa seuraavalta uuden oppimiselta. Sillä mitä enemmän osaat, sitä helpompaa ja aikaa säästävämpää on oppia lisää. Etenkin yliopisto-opiskelussa tämä kannattaa, sillä opiskelu on kumuloituvaa, eli uusi tieto rakentuu aina vanhan päälle.

Konkreettisesti annat aikaa oppimiselle, kun teet viikkosuunnitelman, jonne merkitset luennot, harjoitukset ja muun järjestetyn opetuksen. Mutta tärkeää on myös merkitä aika, jonka käytät itsenäiseen opiskeluun. Suurin osa yliopiston kursseista on sellaisia, joista noin alle puolet on kontaktiopetusta ja yli puolet itsenäistä työtä. Sinun täytyy siis itse huolehtia siitä, että teet tarpeeksi itsenäistä työtä.

Eri tehtävät vievät aikaa eri tavalla. Jokaisen ajan tarve on yksillöllinen. Tärkeää on, että käytät aikaa riittävästi, jotta oppimista todella tapahtuu. Entä tuntuuko sinusta, että sinulla ei ole aikaa tehdä opiskelutehtäviäsi kunnolla? Silloin sinun kannattaa pysähtyä miettimään mikä varastaa aikaasi?

OPISKELU ON TYÖTÄ

Opiskelu on verrattavissa työhön. Opiskelutyössä olet sekä työntekijä että esimies itsellesi. Siksi opiskelutyö vaatii sinulta paljon. Sinä asetat itsellesi työajan ja sinä kontrolloit miten niitä noudatat ja kuinka laadukasta työsi työaikana on.

Oppimistyön palkka on oppiminen. Tämä palkka on perinteistä palkkaa kestävämpää, sillä oppimisesi kestää ja sitä voit käyttää koko elämäsi. Tämä palkka myös kasvaa ajan myötä, jos vain ahkeroit tarpeeksi. Oppimasi on pohjana tulevalle oppimiselle. Kun olet tehnyt opiskelutyösi kunnolla, voit tyytyväisin ja osaavin mielin siirtyä alasi asiantuntijaksi.

Opiskelijan viikoittaiseksi työajaksi on määritelty 40 tuntia. Vuositasolla tunteja kertyy 1600. Yleisemmin työtä mitataan opintopisteillä (opintoviikoilla), mutta on tärkeää, että osaat kääntää pisteet tarvittavaksi työtunneiksi. Ajattele aina kurssin alkaessa, että miten paljon työtunteja kurssin pisteet sisältävät.

Opiskelijan työaika täyttyy "ohjatusta työstä" eli opetukseen osallistumisesta, mutta enimmäkseen työ on itsenäistä (muttei välttämättä yksinäistä, ks. study group). Onkin laskettu, että jokaista kontaktiopetus tuntia varten tarvitset toisen tunnin, jotta ymmärrät (= opit) kontaktiopetuksen asiat.

Opiskelijan työ lukuina:  työviikko = 40 tuntia = n. 20 tuntia opetusta + 20 tuntia itsenäistä työtä, työvuosi = 1600 tuntia = 60 opintopistettä, 1 opintopiste = 26.7 tuntia työtä!

Iloista mieltä kouluun oppilaille, opettajille ja koulujen tukijoukoille!

Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila, KM Kasvatustieteen maisteri

Lähteet: Jyväskylän yliopiston opiskelijanettisivusto Koppa  ja Oulun yliopiston Oppimisklinikka –sivusto