Säästöä ja tehokkuutta koululaisten terveyden kustannuksella!25.04.2014 Kehno kouluruoka voi johtaa lihavuuteen… näin uutisoitiin tänään 25.4.2014 mediassa. Tilanteeseen on tullut muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana vai onko? Onko niin, että tehokkuuden ja taloudellisuuden nimissä perinteiset koulukeittiöt on hävitettty ja tilalle on tullut lämmityskeittiösysteemi eli keskitetty ruokatuotanto ja jakelujärjestelmä. Siis säästöä ja tehokkuutta koululaisten terveyden kustannuksella!Kehno kouluruoka voi johtaa lihavuuteen, jos sen vuoksi lounas korvataan napostelulla, arvioi apulaisprofessori. 34 prosenttia peruskoululaisista ilmoitti viimeisimmässä Kouluterveyskyselyssä, että ei syö kouluruokaa päivittäin. Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista vain reilu kolmasosa pitää kouluruoan makua ja laatua hyvänä. Ruokailua pidetään jopa nolona. Aikuisten ja koululaisten lounaissa on suuri ero. Koululaisten ateriat ovat pahimmillaan niin ankeita, etteivät työmaaruokaloiden ja lounasravintoloiden runsaisiin buffet- ja salaattipöytiin tottuneet aikuiset söisi niitä. Tilanne on huolestuttava- Jos kouluruoka on huonoa ja sitä syödään vähän, lapset tulevat syöneeksi mitä tahansa muuta, sanoo apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksiköstä. Tämä johtaa naposteluun ja lihoamiseen. Yläkouluikäisistä lapsista jo 26 prosenttia on ylipainoisia ja joka kymmenes lihava, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Yläasteen koulussa Tampereella tehtiin kartoitus, joka kertoo omaa tarinaansa kouluruokailusta ja sen suosiosta vuosien saatossa.Lyhyesti voidaan todeta, että v. 2006 yläasteikäisistä 75 % söi lounaan koulussa joka päivä. Kouluruuan laadusta ja mausta oltiin montaa mieltä ja joitakin ruokia haluttiin ruokalistalta pois. Välipalan merkitystä korostettiin.Koulu järjesti välipalaruokailu-mahdollisuuden koululaisille ja se oli menestys. Osa nuorista toi välipalaa kouluun itse. Yksi merkittävä asia tässä oli se, että virvoitusjuoma-automaatit poistettiin koulusta. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa sekä oppilaiden että vanhempien näkemyksiä ja käsityksiä koululounasruokailusta; lounaasta, lounastarjoilusta ja lounastauosta. Lounasruokailukyselyn kohderyhmänä olivat Sampolan koulun oppilaat noin 700 henkilöä ja heidän vanhempansa. Kyselyyn vastasi 582 Sampolan koulun oppilasta . Vastausprosentti on 78,9. Vastauksia tuli tasaisesti jokaiselta luokka- asteelta ( 7 lk – 10 lk) ja rinnakkais-luokilta (a ,b,c. .. k,s). Vastaajista 341 on tyttöjä ja 241 poikia . Lounaskysely kiinnosti myös vanhempia siinä määrin, että 433 vanhempaa vastasi kyselyyn. Lue lisää tästä linkistäMarja-Sinikka Tuhkanen-Mattila, Kasvatustieteen maisteri |